Sukupuolittava puhe lapsikohtaisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa

Kesti, Nadja. 2016. Sukupuolittava puhe lapsikohtaisissa varhaiskasvatus-suunnitelmissa. Varhaiskasvatustieteen kandidaatintutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. 50 sivua. Tutkimuksessani tarkastellaan varhaiskasvatuksen sukupuolittumisen ilmiötä. Tutkimukseni tarkoituksena o...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Kesti, Nadja
Muut tekijät: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:fin
Julkaistu: 2016
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/49840
Kuvaus
Yhteenveto:Kesti, Nadja. 2016. Sukupuolittava puhe lapsikohtaisissa varhaiskasvatus-suunnitelmissa. Varhaiskasvatustieteen kandidaatintutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. 50 sivua. Tutkimuksessani tarkastellaan varhaiskasvatuksen sukupuolittumisen ilmiötä. Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää, ilmeneekö varhaiskasvatuksen henki-lökunnan lapsia sukupuolittava puhe lapsikohtaisissa varhaiskasvatussuunni-telmissa. Lisäksi tutkimuksessani tarkastellaan, välittyykö henkilökunnan pu-heesta yleisemmin lapsuuden sukupuolittuneisuus. Tutkimukseni on laadulli-nen tutkimus, jonka aineistona ovat lapsikohtaiset varhaiskasvatussuunnitel-mat. Analyysissä varhaiskasvatussuunnitelmista on mukana vain henkilökun-nan kertomukset lapsista ja analyysimenetelmänä käytin sisällönanalyysiä. Varhaiskasvatussuunnitelmissa tehtiin suoria sukupuoliviittauksia, joista suurin osa ei ollut varsinaisesti merkityksellisiä. Yhdessä suunnitelmassa sukupuoliviittaukset olivat kuitenkin merkityksellisiä: ne kuvasivat lasta ja hänen käyttäytymistään sukupuolittuneesti ja lapsen toimintaa selitettiin sukupuolella. Lisäksi henkilökunnan kuvailut poikkesivat joiltain osin tyttöjen ja poikien varhaiskasvatussuunnitelmissa. Vertaissuhteita kuvailtaessa pojilla mainittiin niiden merkityksellisyydestä, toisin kuin tytöillä. Lisäksi tyttöihin verrattuna pojat esitettiin niissä itsenäisempinä toimijoina. Vastaavasti omatoimisuustaitojen harjoittelupuheissa tytöt kuvattiin poikia aktiivisempina toimijoina ja oppijoina. Lapsuuden sukupuolittuneisuus ilmeni tyttöjen ja poikien leikeistä ja puuhista tehdyissä maininnoissa. Varhaiskasvattajien sukupuolittunut puhe lapsista välittyy myös lapsikohtaisiin varhaiskasvatussuunnitelmiin, vaikka varhaiskasvatus näyttäytyy muiden virallisten asiakirjojen valossa sukupuolisesti neutraalina. Myös lapsuuden sukupuolittuneisuus ilmenee lapsikohtaisista varhaiskasvatussuunnitelmista.