"Kahden kilon Särmä" lukiolaisten käsityksiä äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen sisällöistä

Tässä tutkielmassa tarkastelen lukio-opiskelijoiden käsityksiä siitä, millainen oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus on. Pyrin selvittämään, millaisia osa-alueita opiskelijat tunnistavat äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksesta, ja mitä opetuksesta heidän mielestään mahdollisesti puuttuu. Tutkimuk...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Tiihonen, Tanja
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:fin
Julkaistu: 2016
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/49797
Kuvaus
Yhteenveto:Tässä tutkielmassa tarkastelen lukio-opiskelijoiden käsityksiä siitä, millainen oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus on. Pyrin selvittämään, millaisia osa-alueita opiskelijat tunnistavat äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksesta, ja mitä opetuksesta heidän mielestään mahdollisesti puuttuu. Tutkimuksen keskiössä ovat nimenomaan opiskelijat ja heidän käsityksensä oppiaineesta, mutta vertailen opiskelijoilta saamaani aineistoa myös Lukion opetussuunnitelman perusteisiin saadakseni tietää, kuinka hyvin opiskelijoiden näkemykset ja opetussuunnitelman asettamat sisällöt kohtaavat. Tutkimukseni teoreettinen viitekehys koostuukin juuri opetussuunnitelmien funktiosta ja opetussuunnitelman eri tasoista opetuksessa, sekä äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen laajasta kentästä. Tutkimuksen aineisto on kerätty yhden lukion 2. ja 3. vuosikurssin opiskelijoilta kyselylomakkein. Aineiston analysoin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla muodostaen saamieni vastausten pohjalta teemoja ja kategorioita, jotka kuvastavat opiskelijoiden käsityksiä äidinkielestä ja kirjallisuudesta oppiaineena. Yleisesti ottaen vastauksista pystyi havaitsemaan jossain määrin lähes kaikki opetussuunnitelmassakin esitetyt opetuksen sisällöt, vaikkakin saamieni vastausten taso vaihteli vastaajien välillä suuresti. Suurin osa opiskelijoista sen sijaan ei syystä tai toisesta pystynyt tai halunnut nimetä elementtejä, jotka opetuksesta puuttuisivat. Kuitenkin suurimmiksi opetuksen haasteiksi vastaajat kuitenkin esittivät luovuuden puutteen sekä opetuksen yleisen sekavuuden, mikä osaltaan kertoo äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen laajuudesta ja eri osa-alueiden laajasta kirjosta. Äidinkieli ja kirjallisuus mielletään usein arkiajattelussakin hyvin laajaksi kokonaisuudeksi, ja tutkimukseni osoittaa näin olevankin. Tämän vuoksi tutkimuksella voidaan nähdä olevan pedagogista hyötyä varsinkin siinä mielessä, että myös äidinkielen opettajat tiedostavat oppiaineen laajuuden, ja ymmärtävät tarpeen opetuksen selkiyttämiselle ja ymmärrettävälle jäsentelylle opiskelijoita ajatellen.