| Yhteenveto: | Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esille kansanedustajien ja kansalaisaloitekampanjan työryhmän jäsenten näkemyksiä kansalaisaloitteen ja sosiaalisen median roolista vaikuttamiskanavana poliittiseen päätöksentekoon sekä eritellä kansalaisaloitekampanjan vaikuttamisviestinnän keinoja. Näiden kautta hahmotellaan kuvaa siitä, millainen on kansalaisaloitteen ja sosiaalisen median rooli nykyisessä demokraattisessa päätöksenteossa. Suomessa ei olla juurikaan aikaisemmin tutkittu haastattelujen avulla kansalaisaloitteen tai sosiaalisen median roolia vaikuttamiskanavana.
Tutkimuksen aineisto koostuu yhteensä viidestä teemahaastattelusta. Haastateltavina olivat kolme kansanedustajaa ja kaksi Tahdon2013-kampanjan työryhmän jäsentä. Tutkimusaineiston analyysimetodina käytettiin teoriasidonnaista sisällönanalyysiä. Tahdon2013-kampanja valittiin osaksi tutkimusta siitä syystä, että sen ajama kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista oli ensimmäinen eduskunnassa hyväksytty kansalaisaloitteesta alkunsa saanut lakimuutos. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu vaikuttamisen, lobbauksen, poliittisen vaikuttamisen digitalisaation ja kansalaisvaikuttamisen teemoista.
Haastateltavien näkemyksien mukaan kansalaisaloite ja sosiaalinen media antavat kansalaisille paremmat mahdollisuudet vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon myös vaalien välisenä aikana. Näiden kanavien vaikuttavuus perustuu niiden kykyyn herättää julkista keskustelua, jolla voi olla vaikutusta kansalaisten yleiseen mielipiteeseen ja kansanedustajien toimintaan. Mikäli kansalaisaloitteen ajama asia on ristiriidassa kansanedustajan henkilökohtaisen arvojen kanssa, ei kansan tuella ole merkitystä. Sosiaalinen media on näkemyksien mukaan lisännyt päättäjien ja kansalaisten välistä vuorovaikutusta sekä inhimillistänyt politikkoja. Sen myös nähdään ottaneen vallan vahtikoiran roolin perinteiseltä medialta, koska se on mahdollistanut journalistisen kritiikin ohittamisen.
Tahdon2013-kampanjan keskeisiä vaikuttamisviestinnän keinoja kansalaisia kohtaan olivat aktiivinen toiminta ja näkyvyys sosiaalisessa sekä ansaitussa mediassa. Kansanedustajiin kampanja pyrki vaikuttamaan henkilökohtaisissa tapaamisissa sekä tuomalla painetta päätöksentekoon esittelemällä aloitteen saamaa laajaa kansan ja yritysten tukea esimerkiksi tutkimusten kautta.
|
|---|