"Tiiättekö sen Toy Story -pelin meillä on sellanen, leikitäänkö sitä?" tapaustutkimus pelillisestä leikistä 5–6-vuotiaiden päiväkotiryhmässä

Tutkimus tarkastelee lasten pelillistä leikkiä ja lasten yhteisen pelillisen leikin muodostumista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia pelillisiä ele-menttejä lasten leikissä näkyy ja mitkä ovat yhteisen pelillisen leikin mahdollis-tavia ja rajoittavia tekijöitä. Tutkimus toteutettiin...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Aura, Isabella
Muut tekijät: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:fin
Julkaistu: 2016
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/49746
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkimus tarkastelee lasten pelillistä leikkiä ja lasten yhteisen pelillisen leikin muodostumista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia pelillisiä ele-menttejä lasten leikissä näkyy ja mitkä ovat yhteisen pelillisen leikin mahdollis-tavia ja rajoittavia tekijöitä. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena yhdessä Jyväskylän alueen päiväkodissa. Aineisto kerättiin neljän päivän aikana havainnoimalla 5–6-vuotiaiden lasten leikkejä. Yhteensä tutkimukseen osallistui 10 lasta. Aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tulokset osoittivat, että lasten leikkien sisällöstä löytyi kolme pelillistä elementtiä: peleistä tulleet hahmot, ääniefektit ja pelillinen struktuuri. Yhteinen pelillinen leikki muodostui silloin, kun leikkijät jakoivat tiedon samasta pelistä tai kun leikkijät hyväksyivät leikin pelilliset elementit. Myös silloin leikki mah-dollistui, jos pelillisen leikin aloittaja suostui muokkaamaan leikkiä muille so-pivaksi. Yhteinen pelillinen leikki ei muodostunut silloin, kun toinen leikkijöis-tä ei osoittanut minkäänlaista kiinnostusta pelillistä aihetta kohtaan, tai jos lei-kin aloittanut lapsi uppoutui leikkiinsä niin, että unohti huomioida muut leikki-jät. Yhteenvetona voi todeta, että lapset leikkivät pelillisiä leikkejä päivittäin. Leikit olivat sisällöltään monimuotoisia, ja muokkaantuivat leikittävän pelin, leikkijöiden ja ympäristön mukaan. Pelillinen leikki voi olla antoisaa niin yh-dessä kuin yksinkin, eikä leikin onnistumista haittaa, vaikka kaikki leikkijät eivät tietäisikään leikittävän pelin tapahtumia, maailmaa tai hahmoja.