| Yhteenveto: | Tutkielmani käsittelee Pihtiputaan Alvajärven paikannimistöä. Analysoin sekä perinnäisiä paikannimiä eli virallisia karttanimiä että epävirallisia paikannimiä. Karttanimistä tutkin pelkästään luontonimiä, mutta epävirallisista paikannimistä myös kulttuurinimiä. Aiemmin ei ole tehty kattavaa tutkimusta Alvajärven paikannimistä, joten myös Alvajärven alueen paikannimistöä on syytä selvittää. Epävirallisten nimien analysoiminen syventää kuvaa Alvajärven nimistömaisemasta, ja samalla laajentaa maaseudun epävirallisten paikannimien tuntemusta. On myös tärkeä kerätä muistiin epävirallisia nimiä, jotka sisältävät kulttuuritietoa alueesta ja sen asukkaista.
Tutkimuskysymykseni ovat: Mitkä nimeämisperusteet ovat Alvajärven paikannimistössä yleisimpiä? Miten eri paikkojen nimeämisperusteet eroavat toisistaan? Miten epäviralliset nimet suhteutuvat perinnäiseen paikannimistöön? Perinnäisissä paikannimissä aineistona on ollut 108 vesistönimeä ja 102 maastonimeä, jotka olen kerännyt maastokartasta. Epävirallisia nimiä on 45 kappaletta, jotka olen saanut haastattelujen kautta. Analysoin syntaktis-semanttisen luokittelumallin mukaan karttanimien nimeämisperusteita. Epävirallisten nimien nimeämisperusteita on kysytty suoraan nimenkäyttäjiltä.
Alvajärven maasto- ja vesistönimien nimeämisperusteissa on löydettävissä eroavaisuuksia. Maastonimissä paikan sijainti on useammin nimeämisperusteena kuin vesistönimissä. Paikan suhde ihmiseen on puolestaan suhteessa useammin vesistö- kuin maastonimien nimeämisperusteena. Alvajärven epäviralliset paikannimet muistuttavat alueen perinnäisiä paikannimiä, ja eroavat kaupunkiympäristön epävirallisista nimistä.
|
|---|