| Summary: | ”Foreigner talk” -nimistä ilmiötä on aikaisemmin tutkittu melko laajaltikin eri näkökulmien kautta. Suurin osa tutkimuksesta on tehty 1980-luvulla, jonka jälkeen termin käyttö näyttää hiljalleen vähentyneen. ”Foreigner talk” tarkoittaa muokattua kieltä, jonka tarkoitus on tehdä puheesta ymmärrettävämpää henkilölle, jonka kompetenssi kohdekielessä ei ole toisen puhujan kanssa syystä tai toisesta samalla tasolla: kyseessä voivat olla esimerkiksi kieltä äidinkielenään puhuva henkilö ja kieltä vieraana kielenä puhuva henkilö. Aivan viime aikoina ilmiö näyttää nouseen taas suosioon tutkimuskohteena etenkin osana työympäristöä, jossa kansainväliset kohtaamiset ovat monelle arkipäivää. Siitä huolimatta ilmiö kaipaisi enemmän huomiota, ja sen tarkemmasta tutkimisesta voisi olla hyötyä esimerkiksi opetuksen suunnittelussa ja sitä kautta työelämässä esimerkiksi kielikoulutuksen suunnittelussa. Käsillä olevan tutkielman tarkoitus on selvittää yleisemmällä tasolla, kuinka tietoisia englantia äidinkielenään puhuvat ovat kulttuurienväliseen viestintään liittyvistä mahdollisista ongelmista, ja millainen ymmärrys heillä aiheesta on. Tarkemmin tutkielma keskittyy sen selvittämiseen, muokkaavatko natiivit puhettaan keskustellessaan ei-natiivien kanssa, ja jos muokkaavat, millä tavoin. Toinen tarkempi mielenkiinnon kohde tutkielmassa on se, millaiset asiat vaikuttavat natiivin päätökseen muokata puhettaan kulttuurienvälisissä kohtaamisissa. Tutkielman aineisto koostuu 22:n englantia äidinkielenään puhuvan henkilön vastauksista verkkokyselyyn. Vastausten esittämiseen ja analysointiin käytettiin sekä tilastollisesti kuvaavan analyysin että sisällönanalyysin keinoja. Suurin osa kyselyyn vastaajista raportoi muokkaavansa puhetta edes välillä keskustellessaan ei-natiivien kanssa. Tärkeimmäksi vaikuttajaksi koettiin ei-natiivin kielitaidot: tämä osoittautui syyksi sekä puheen muokkaamiseen ymmärrettävämmäksi että muokkaamatta jättämiseen. Moni vastaajista myös asettautui ei-natiivin asemaan, eikä halunnut esimerkiksi saada tämän oloa epämukavaksi muokkaamalla puhettaan liikaa silloinkin, kun ei-natiivin kielitaito on erittäin hyvä tai he ovat erittäin halukkaita ja kyvykkäitä oppimaan autenttisia kielen vivahteita. Yleisellä tasolla vastaajat osoittivat erittäin hyvää tietoisuutta ja pohdintaa kulttuurienväliseen kommunikaatioon liittyvistä mahdollisista ongelmista.
|
|---|