| Summary: | Analysoin pro gradu -tutkielmassani A. W. Yrjänän Somnia -runokokoelman ja hänen CMX-yhtyeensä Cloaca Maxima II -kokoelmalevyn myyttisen maailman, matkakuvaston ja metatasolla operoivien taiteiden suhteita. Tutkimukseni pohjana on hypoteesi, jonka mukaan tutkimusaineistoni matkakuvastolla, myyttisellä maailmankuvalla ja metareferentiaalisuudella on yhteys.
Tutkimukseni keskeisimmät viitekehykset ovat runouden ja rocklyriikan tutkimus, myyttitutkimus ja kirjallisuuden metatasojen tutkimus. Käsittelen aineistoni runoja ja laulujen sanoituksia eri ilmaisuvälineiden teksteinä, mutta runoudentutkimuksen keinoin. Myyttitutkimuksen keskeisin teoria työssäni on Joseph Campbellin kehittelemä sankarin matka -myytti, joka toimii tulkintani kehyksenä. Metatasojen tutkimus tarjoaa välineistön sen tarkasteluun, miten runot ja laulut viittaavat itseensä ja muihin taiteisiin.
Tutkimuksen analyysiosiossa tarkastelen niitä aineistoni runoja ja lauluja, joissa on esillä sekä matkakuvastoa että tunnistettavia metatasoja. Analyysini lähtee liikkeelle niistä Somnian runoista ja Cloaca Maxima II:n lauluista, joissa on viitteitä kahden maailman, arkisen ja myyttisen, läsnäolosta. Kahden maailman olemassaolo tarjoaa mahdollisuuden tulkita aineistoni matkakuvastoa viittauksena sankarin matka -myyttiin, jonka rakennetta mukaillen tarkastelen aineistoni runoja ja lauluja sekä niiden viittauksia kirjoittamiseen, lukemiseen, laulamiseen ja lauluntekoon. Analyysini toisessa osiossa tarkastelen vuodenkierron ja vierauden motiiveja, jotka tukevat analyysissani keskeisiä teemoja, joita ovat elämän jatkuvuus ja kiertokulku sekä kirjoittaminen yksilön tapana jäsentää olemistaan osana näitä.
Tutkimukseni lopputulos on, että Somnian ja Cloaca Maxima II:n matkakuvastot ja metatasot voidaan monin paikoin tulkita sankarin matka -myytin kautta olevan yhteydessä toisiinsa. Näin muodostuvassa kuvassa kirjoittaminen on osa matkantekoa kohti viisautta, jonka tuominen ihmisten ulottuville on osa sankarin myyttisen matkan tehtävä.
|
|---|