Legitimointistrategiat Suomen suurimpien kuntien ympäristöraportoinnissa

Tutkimus keskittyy kartoittamaan Suomen suurimpien kuntien ympäristöraporteissa käytettyjä legitimointistrategioita. Tarkoituksena on selvittää minkälaisia legitimointistrategioita kunnat käyttävät raporteissaan, onko strategioiden käytössä tapahtunut muutoksia ja onko strategioiden käytössä kuntako...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Nybom, Tanja
Other Authors: Kauppakorkeakoulu, School of Business and Economics, Taloustieteet, Business and Economics, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2016
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/49201
Description
Summary:Tutkimus keskittyy kartoittamaan Suomen suurimpien kuntien ympäristöraporteissa käytettyjä legitimointistrategioita. Tarkoituksena on selvittää minkälaisia legitimointistrategioita kunnat käyttävät raporteissaan, onko strategioiden käytössä tapahtunut muutoksia ja onko strategioiden käytössä kuntakohtaisia eroja. Aineistona toimivat Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan ja Oulun ympäristönhallintaan liittyvät raportit vuosilta 2006–2013. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen vertailututkimus ja aineiston analysointimenetelmäksi on valittu laadullinen sisällönanalyysi. Analyysi toteutetaan teorialähtöisesti ja aineistosta etsitään teoreettisen viitekehyksen ja aikaisemman tutkimuksen perusteella määriteltyjä legitimointistrategioita. Legitimointistrategiat on jaoteltu semanttisiin ja visuaalisiin strategioihin. Tuloksista käy ilmi, että kunnat käyttävät raporteissaan hieman enemmän strategioita, joiden tarkoitus on muokata mielikuvaa organisaatiostaan positiiviseen suuntaan. Erot aitoa toimintaa heijastavien ja mielikuvia muokkaavien strategioiden käytössä ovat kuitenkin melko pieniä. Näin ollen ei voida sanoa, että kunnat käyttäisivät legitimointistrategioita yksinomaan positiivisen mielikuvan luomiseen. Strategioiden käytössä tapahtuneessa muutoksessa ei ole havaittavissa selkeää yleistä trendiä, vaan eri strategioiden käytön laajuus vaihtelee vuosittain. Kuntien välillä on havaittavissa jonkin verran eroja. Helsinki on käyttänyt eniten sekä semanttisia että visuaalisia legitimointistrategioita raporteissaan kun taas vähiten sekä semanttisia että visuaalisia strategioita on käyttänyt Vantaa. Semanttisten strategioiden käytön laajuudessa on jonkin verran eroja kaupunkien välillä, mutta visuaalisten strategioiden käyttö jakaantuu tasaisemmin.