| Summary: | Tutkimus käsittelee kielikuvien argumentatiivisuutta belgialaisen artistin Stromaen toisen studioalbumin Racine carrée sanoituksissa. Aineistoksi valittiin kyseinen albumi sillä perusteella, että se on saavuttanut suurta suosiota ympäri maailmaa myös maissa, joissa ranska ei ole virallinen kieli. Tarkoituksena on saada selville, kuinka Stro-mae käyttää sonoriteettien toistoa tuodakseen esille näkemyksensä asioista, joita hän käsittelee kappaleissaan. Tarkemmin tarkasteltavaksi valittiin viisi laulua, joissa esiintyy eniten äännetoistoa kielikuvana. Analyysiosiossa tutkittiin laadullisen analyysin avulla neljää erilaista sonoriteettien toistoa: riimiä, paronomasiaa, assonanssia ja allitteraatiota. Tutkielmassa selvitetään vastauksia kolmeen kysymykseen: Mitkä ovat Stromaen eniten käyttämät sonoriteettien toiston keinot? Millä tavalla hän käyttää näitä keinoja argumentoinnissa? Mikä on Stromaen kanta kappaleissa käsiteltyihin aiheisiin?
Tehdyn tutkimuksen perusteella eniten käytetyt äännetoiston keinot ovat riimi ja paronomasia. Riimeistä argumentatiivisessa käytössä on kuitenkin vain vajaa kolmasosa, kun taas paronomasian käyttö on suurilta osin argumentoivaa. Assonanssia ja allitteraatiota esiintyy näihin verrattuna hyvin vähän, ja niiden argumentatiivinen määrä on erittäin pieni. Stromae käyttää sonoriteettien toistoa argumentaation keinona nostaen esiin silmiinpistäviä sanapareja ja rakenteita, ja tuoden näin esiin niiden eroja ja yhtäläisyyksiä, sekä herättämällä merkityksen ja äänen luomia mielleyhtymiä. Sanoituksissaan hän kritisoi ihmisten lokeroimista erilaisiin luokkiin, parisuhteessa esiintyvää välinpitämättömyyttä ja pinnallisuutta, yhteisöpalveluiden liikakäyttöä sekä medioiden käyttämää kansankiihotusta ja yhteiskunnan luomia paineita tehokkuuteen. Lisäksi hän kertoo syövän kauheudesta ja yleisyydestä sekä pohtii tupakoinnin ja sairauden välistä yhteyttä ja ristiriitaa.
|
|---|