| Yhteenveto: | Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää audiovisuaaliseen oppimiseen liittyvää hermostollista pe- rustaa. Tutkimuksessa tutkittiin audiovisuaalisessa oppimistilanteessa oppimiseen ja audiovisuaali- seen havainnointiin liittyviä aivovasteita. Tutkimus toteutettiin mittaamalla aivosähköaineisto 18 koehenkilöltä 128-kanavaisella EEG-laitteistolla. Aivoaktiivisuuden sijainti ja voimakkuus selvitet- tiin hyödyntämällä painotettua miniminormiestimaattia (wMNE) käyttävää lähteenpaikannusta. Jo- kaiselle tilanteelle laskettiin jokaiselle aivoalueelle ja aikaikkunalle muutosta kuvaava korrelaatio - kerroin ja muutosta kuvaavia korrelaatiokertoimia verrattiin tilanteiden välillä. Tutkimuskysymyk- senä oli, eroavatko audiovisuaaliset oppimistilanteet aivoaktiivisuudelta muutoksessa ei-opittavista tilanteista. Tulos oli, ettei eri tilanteissa havaittu muutosta aktivaatioissa valituilla aivoalueilla ja ai- kapisteillä, eikä eri oppimistilanteiden välillä muutoksessa löytynyt eroja valituilla aikapisteillä ja aivoalueilla. Vaikka tämä tutkimus ei antanut vastausta siihen, missä ja miten audiovisuaalinen op - piminen tapahtuu aivoissa ajallisena muutoksena, niin kuitenkin audiovisuaalisten ärsykkeiden huo- mattiin aiheuttavan niille ominaisia sensorisia vasteita.
Tuloksista pääteltiin, että audiovisuaalinen oppimiseen liittyvä prosessointi ei ole helposti havaittavissa, ainakaan käyttämillämme menetelmillä. Koehenkilöiden ja koeasetelmassa esitettä- vien ärsykeparien määrää nostamalla ja lähteenpaikannuksessa yksilöllisten päämallien käytöllä voitaisiin mahdollisesti päästä tarkempaan analyysiin.
|
|---|