| Yhteenveto: | Tässä tutkielmassa tarkasteltiin neljää eniten teollisesti valmistettavaa tärkkelystä
(kasveista maissi, kassava, vehnä ja peruna) sekä tärkkelyksien valmistamiseen käytettäviä
teknologioita, tuotantomääriä, käyttöä ja maailman markkinoita. Lisäksi tutkielmassa
tutustuttiin tärkkelyksen kemialliseen ja fysikaaliseen rakenteeseen sekä ominaisuuksiin.
Tärkkelyksen fysikaaliseen rakenteeseen liittyen selviteltiin yksityiskohtaisesti
tärkkelyksen synteesi, tärkkelysjyväsen koko ja muoto sekä rakenne.
Tutkielmassa esiteltiin tärkkelyksen yleisimmät valmistusteknologiat. Tällöin läpikäytiin
maissitärkkelyksen valmistuksen liuotukseen ja märkäjauhatukseen liittyvät menetelmät,
vehnätärkkelyksen valmistuksen kolme märkäerotusprosessia (perinteinen prosessi
sekä hydrosykloni- ja korkeapaine-erotteluprosessi) sekä peruna- ja kassavatärkkelyksen
prosessien perusperiaatteet.
Tärkkelyksen muokkaus tehdään geneettisesti, entsymaattisesti, kemiallisesti ja fysikaalisesti,
jotta tärkkelykselle saadaan haluttuja ominaisuuksia. Kyseisten ominaisuuksien
aikaansaamiseksi voidaan käyttää yhtä tai useampaa menetelmää. Tässä tutkielmassa
ei käsitelty geneettisesti muunneltuja tärkkelyksiä, mutta esiteltiin muut perusmenetelmät.
Tutkielman perusteella voitiin sanoa, että tärkkelys on erittäin monipuolinen uusiutuva
raaka-aine, jota on mahdollista käyttää hyvin monenlaisissa sovelluksissa sellaisenaan,
muokattuna tai muiden jatkojalosteiden raaka-aineena.
|
|---|