| Yhteenveto: | Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia merkityksiä vanhemmat rakentavat lapsensa ADHD-diagnoosille sekä miten ADHD-diagnoosin saanut lapsi asemoidaan diagnoosille annetuissa merkityksissä. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten vanhemmat selittävät ADHD:n syitä. Tutkimuksen analyyttisena viitekehyksenä oli diskurssianalyysi ja aineisto koostui 13 vanhempien haastattelusta. Analyysia ohjasi sosio-konstruktionistinen ajattelu ADHD:n sosiaalisesta rakentumisesta kielenkäytössä.
Tulokset osoittivat vanhempien merkityksellistävän ADHD-diagnoosia monin eri tavoin. Vanhempien puheesta tunnistettiin kolme ADHD-diagnoosiin tukeutuvaa merkitystä: ADHD selittäjänä, ADHD pelastusrenkaana ja ADHD välttämättömyytenä. Lisäksi tunnistettiin kolme ADHD-diagnoosista irtautuvaa merkitystä: ADHD normaalina ominaisuutena, ADHD leimana ja ADHD kulttuurisesti tuotettuna muoti-ilmiönä. ADHD-diagnoosin saaneelle lapselle rakennettiin potilaan, huolen aiheuttajan, uhrin, normaalin, leimatun ja satunnaisen kohteen subjektipositiot.
Tutkimus osoitti vanhempien rakentavan ADHD-diagnoosista moninaista ja ristiriitaista kuvaa. Huomionarvoisena tuloksena voidaan pitää vanhempien ADHD-diagnoosille rakentamaa pelastajan merkitystä, jota ei aiemmissa tutkimuksissa ole havaittu ADHD:lle annettavan. Lisäksi tulokset osoittivat vanhempien selittävän ADHD:n alkuperää useilla tavoilla niin neurobiologisten, psykososiaalisten kuin sosiologistenkin selitysmallien pohjalta.
|
|---|