| Summary: | Tämän laadullisen tutkielman kiinnostuksen kohteena ovat musiikin määrittely, tavoitteet ja työtavat kuulovammaisten musiikkiterapiassa. Luvussa kuulovammaisuus määrittelen taustalle suuntaa antavasti kuulovammaisuutta ja kuulovammaisille tarjolla olevaa muuta kuntoutusta. Pohjatietoa tarvitaan tämän asiakasryhmän kohdalla paljon. Tutkielma edustaa filosofista tutkimusperinnettä pyrkien luomaan yhtenäistä teoriaa (synteesi kuulovammaisten musiikkiterapiasta), jonka myötä tämän sektorin tutkimusta voidaan jatkossa tehdä ja kehittää. Tutkielman tekoa on leimannut hermeneutiikalle tyypillinen tapa edetä. Aineisto koostuu kirjoitetuista lähteistä, joiden analyysitavaksi sopii laadullinen sisällönanalyysi. Musiikin määrittely on toteutettu induktiivisesti ja tavoitteet sekä työtavat järjestäytyivät deduktiivisesti (analyysin pohjana Suomen Musiikkiterapiayhdistyksen ja Suomen kuntaliiton Musiikkiterapian nimikkeistö 2009). Kaikki tulokset järjestäytyivät kvantifioinnin pohjalta. Ymmärrettävästi kussakin kliinisessä asiakasprosessissa painotukset elitavoitteet ja työtavat määräytyvät toki asiakkaan tarpeista käsin.
Tavoitteena on oman ammattitaidon kehittyminen, tiedon selkeyttäminen ja jakaminen tämän pienen asiakasryhmän kohdalta, kuulovammaisten kanssa työskentelyyn rohkaiseminen ja musiikkiterapian kehittäminen.Toivon tuloksista olevan hyötyä kaikille musiikin käytöstä kuulovammaisten parissa kiinnostuneille. Tuloksista on hyötyä myös kuulevien parissa toteutettavan musiikkiterapian yhteydessä, sillä tutkielma laajentaa yleistä musiikin
määrittelyä moniaistillisenpaan suuntaan. Tutkimuksen tuloksina esitellään musiikin määrittelyä kuulovammaisten kokemusmaailmaan peilaten (musikaalisuus ja musiikilliset taidot, kuulovammaisille sopiva musiikki, musiikin ja
puheen erot sekä samankaltaisuudet, musiikin kommunikatiiviset piirteet, musiikki ja tunteet, kuuloprosessi ja kuunteleminen, musiikin moniaistillisuus ja musiikki kehonkielenä), kuulovammaisten musiikkiterapialle tyypillisiä
tavoitteita (kehonkuvan jäsentyminen, kokonaiskuntoutuksen tukeminen, tunteet, myönteinen minäkuva ja elämänhallinta, kuuloaistimusten jäsentyminen, monipuolinen itseilmaisu, vuorovaikutus ja kommunikaation kehittyminen), käytännön työtä tukevia vinkkejä (äänen käyttöön perustuvat menetelmät, moniaistillisuuden huomioivat työtavat ja menetelmät, soittaminen, liikkuminen, kuuntelu ja musiikkiterapiaa tukevat menetelmät) ja kuulovammaisten musiikkiterapian määritelmä. Musiikilla ja musiikkiterapialla on paljon annettavaa kuulovammaisille henkilöille. Jatkotutkimusmahdollisuudet
ovat rajattomat. Lisätietoa jäin kaipaamaan mm. käytännön vinkeistä, erityisesti tunnetyöskentelyyn liittyen.Löytynyt aineisto oli pitkälti lasten terapioista, joten voisi olla mielenkiintoista myöhemmin kirjoittaa auki omia
kokemuksia nuorten, aikuisten tai vanhusten puolelta. Ehkäpä voisin jatkaa myös Tunnelaulujeni kehittämistyötä?
|
|---|