Opettajien pystyvyysuskomukset ja niiden yhteydet koulun ilmapiiriin ja johtajuuteen

Tutkimuksessa tarkasteltiin, missä määrin alakoulun kuudennen luokan opettajat kokevat pystyvyyttä ohjauksellisten strategioiden, ryhmän toiminnan organisoinnin ja oppilaiden osallistamisen suhteen. Kiinnostuksen kohteena oli myös, missä määrin opettajien kokemukset koulun ilmapiiristä ja johtajuude...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Laaja, Sonja
Other Authors: Kasvatustieteiden tiedekunta, Faculty of Education, Opettajankoulutuslaitos, Department of Teacher Education, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2015
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/48155
Description
Summary:Tutkimuksessa tarkasteltiin, missä määrin alakoulun kuudennen luokan opettajat kokevat pystyvyyttä ohjauksellisten strategioiden, ryhmän toiminnan organisoinnin ja oppilaiden osallistamisen suhteen. Kiinnostuksen kohteena oli myös, missä määrin opettajien kokemukset koulun ilmapiiristä ja johtajuudesta ovat yhteydessä heidän pystyvyysuskomuksiinsa. Lisäksi selvitettiin, onko opettajien pystyvyysuskomuksissa sekä kokemuksissa koulun ilmapiiristä ja johtajuudesta eroja sukupuolesta ja työkokemuksen määrästä riippuen. Tutkimuksessa käytettiin Alkuportaat-seurantatutkimuksen aineistoa. Aineisto kerättiin 98 kuudennen luokan opettajalta kyselylomakkeilla keväällä 2013 ja analysoitiin käyttäen korrelaatioanalyysiä sekä ryhmävertailuja. Tutkimuksen tulosten mukaan opettajat kokivat pääosin vähintään jonkin verran tai melko paljon pystyvyyttä kaikilla kolmella osa-alueella. Opettajat kokivat eniten pystyvyyttä ryhmän toiminnan organisoinnin suhteen, toiseksi eniten oppilaiden osallistamisen suhteen ja vähiten ohjauksellisten strategioiden suhteen. Korrelaatioanalyysien mukaan koulun johtajuus ja yhteistyö koulussa olivat yhteydessä opettajien ohjauksellisia strategioita koskeviin pystyvyysuskomuksiin. Lisäksi oppilassuhteet ja koulun resurssit olivat yhteydessä opettajien pystyvyysuskomuksiin koskien ryhmän toiminnan organisointia. Sukupuolten välisessä vertailussa ilmeni, että miesopettajat arvioivat koulun resurssit hieman paremmiksi kuin naisopettajat. Työkokemuksen määrän suhteen tehdyt vertailut osoittivat muun muassa, että keskimääräisen työkokemuksen (11-15 vuotta) omaavat opettajat arvioivat koulun päätöksentekoa kielteisemmin kuin kokeneemmat opettajat. Tutkimus antaa ymmärrystä siitä, millaisilla koulun ilmapiiriin ja johtajuuteen liittyvillä tekijöillä voitaisiin mahdollisesti tukea opettajien pystyvyyden tunteita.