Liikunnan vaikutus verensokerin hallintaan tyypin 1 diabeetikoilla

Tyypin 1 diabetekselle olennaista on oman insuliinin erityksen puute, mikä johtaa verensokerin nousuun. Hoidon tavoitteena on taata mahdollisimman hyvä elämänlaatu ja estää lisäsairauksien synty, missä insuliinihoito on elinehto ja terveillä elämäntavoilla on olennainen rooli. Fyysisellä aktiivisu...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Nurmi, Tuuli
Other Authors: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Liikuntabiologian laitos, Department of Biology of Physical Activity, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2015
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/47676
_version_ 1826225785842696192
author Nurmi, Tuuli
author2 Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikuntabiologian laitos Department of Biology of Physical Activity University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto
author_facet Nurmi, Tuuli Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikuntabiologian laitos Department of Biology of Physical Activity University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto Nurmi, Tuuli Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikuntabiologian laitos Department of Biology of Physical Activity University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto
author_sort Nurmi, Tuuli
datasource_str_mv jyx
description Tyypin 1 diabetekselle olennaista on oman insuliinin erityksen puute, mikä johtaa verensokerin nousuun. Hoidon tavoitteena on taata mahdollisimman hyvä elämänlaatu ja estää lisäsairauksien synty, missä insuliinihoito on elinehto ja terveillä elämäntavoilla on olennainen rooli. Fyysisellä aktiivisuudella on joissakin tutkimuksissa todettu olevan positiivinen vaikutus glykohemoglobiini-arvoon (HbA1c), joka kuvaa verensokerin tasoa edeltävältä 2-3 kuukaudelta. Liikunta itsessään on merkittävä elimistön tasapainon järkyttäjä ja aiheuttaa muutoksia energia-aineenvaihdunnassa. Seurauksena voi olla hypo- tai hyperglykemia. Liikunnan kesto ja rasittavuus vaikuttavat verensokerivasteeseen. Taustalla kuitenkin vaikuttavat monet tekijät, kuten hormonaaliset sekä ilmastoon ja insuliiniin liittyvät tekijät. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada lisätietoa siitä, miten tyypin 1 diabeetikot kokevat liikunnan vaikuttavan verensokerin käyttäytymiseen ja sen hallintaan. Tarkoituksena oli selvittää, mitkä ovat merkittävimmät haasteet ja, mitkä ovat tavalliset toimenpiteet hallita verensokeria liikunnan yhteydessä. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Mendor Oy:n kanssa, joka valmistaa tuotteita ja palveluita diabeteksen hallintaan. Mendor Balance, jonka käyttäjiltä tutkimuksen aineisto kerättiin verkkokyselyn avulla, on verkkopalvelu verensokeriarvojen seuraamiseksi. Kysely kohdistettiin yli 18-vuotiaille tyypin 1 diabeetikoille, jotka olivat fyysisesti aktiivisia tai harrastivat liikuntaa (N=87). Kysely toteutettiin kesäkuussa 2015. Tuloksia kuvattiin frekvenssi- ja prosenttijakaumina sekä tilastollisina merkitsevyyksinä. Tilastollisina menetelminä käytettiin χ 2 -testiä, Fisherin tarkkaa testiä sekä keskiarvotarkastelussa Kruskal-Wallisin testiä ja Mann-Whitney U-testiä. Avoimien kysymyksien vastaukset analysoitiin laadullisella sisällön analyysillä. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että säännöllinen liikunnan harrastaminen ei ole este tyypin 1 diabeetikoille, vaikkakin haasteita verensokerin hallinnassa kohdataan. Vastaajista enemmistö (77,0 %), erityisesti 11–20 krt/vk liikkuvat, totesivat säännöllisemmän liikunnan edesauttavan verensokerin hallinnassa liikunnan yhteydessä, kun taas 0-5 krt/vk liikkuvat olivat epävarmempia liikunnan vaikutuksesta (p=0,040). Tarvittavan insuliinin määrän havaittiin myös olevan pienempi (90,8 % vastaajista). Enemmistö (67,8 %) ja erityisesti eniten liikkuvat, kokivat onnistuvansa verensokerin hallinnassa liikunnan yhteydessä toisin kuin vähiten (0-5 krt/vk) liikkuvista alle puolet koki näin (p=0,002). Pitkäkestoisen aerobisen liikunnan todettiin olevan haasteellisinta hallita verensokeria (73,2 %), mutta myös suunnittelematon liikunta askarrutti vastaajia (59,8 %). Merkittävimpänä haasteena pidettiin hiilihydraatti- ja insuliiniannostuksen määrittämistä liikunnan yhteydessä. Liikunnan määrä ei vaikuttanut vastauksiin koskien haasteiden kokemista verensokerin hallintaan liittyvissä päätöksissä. Sen sijaan vastaajat, joilla hypoglykemiaa oli ilmennyt 0-3 krt/kk, kokivat, etteivät verensokerin hallinnan päätökset askarruttaneet yhtä vahvasti kuin vastaajia, joilla hypoglykemiaa oli ilmennyt vähintään 4 krt/kk (p=0,022). Liikunnan etukäteen suunnittelu oli vastaajien keskuudessa varsin tavallista (61 %), mutta erityisesti niillä, joilla hypoglykemiaa oli ilmennyt useimmin (vähintään 4 krt/kk) verrattuna, vastaajiin, joilla hypoglykemiaa oli ilmennyt harvemmin (0-3 krt/kk) (p=0,025). Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää yleisesti lisäämään ymmärrystä tyypin 1 diabeetikoiden kokemista haasteista verensokerin hallinnassa liikunnan yhteydessä, mutta myös tukemaan jo olemassa olevia tutkimustuloksia. Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että vastaajat olivat fyysisesti varsin aktiivisia liikkujia, joilla hoitomuotona oli pääasiassa monipistoshoito. Tutkimuksessa esille tulleet koetut haasteet verensokerin hallinnassa antavat perustietoa jatkotutkimukselle. Selvästi haasteet verensokerin hallinnalle ovat fysiologisesti haastavia. Erityisesti haasteiden näkökulmasta uusien verensokerin hallinnan apukeinojen selvittäminen ja niiden luotettavuuden varmistaminen olisivat jatkotutkimuksen arvoisia.
first_indexed 2023-03-22T09:58:30Z
format Pro gradu
free_online_boolean 1
fullrecord [{"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Juutinen Taija", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Kainulainen Heikki", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "Nurmi, Tuuli", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2015-11-15T09:49:55Z", "language": "", "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2015-11-15T09:49:55Z", "language": "", "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2015", "language": null, "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.other", "value": "oai:jykdok.linneanet.fi:1504040", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/47676", "language": "", "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Tyypin 1 diabetekselle olennaista on oman insuliinin erityksen puute, mik\u00e4 johtaa verensokerin nousuun. Hoidon\r\ntavoitteena on taata mahdollisimman hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4nlaatu ja est\u00e4\u00e4 lis\u00e4sairauksien synty, miss\u00e4 insuliinihoito\r\non elinehto ja terveill\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntavoilla on olennainen rooli. Fyysisell\u00e4 aktiivisuudella on joissakin tutkimuksissa\r\ntodettu olevan positiivinen vaikutus glykohemoglobiini-arvoon (HbA1c), joka kuvaa verensokerin tasoa edelt\u00e4v\u00e4lt\u00e4\r\n2-3 kuukaudelta. Liikunta itsess\u00e4\u00e4n on merkitt\u00e4v\u00e4 elimist\u00f6n tasapainon j\u00e4rkytt\u00e4j\u00e4 ja aiheuttaa muutoksia\r\nenergia-aineenvaihdunnassa. Seurauksena voi olla hypo- tai hyperglykemia. Liikunnan kesto ja rasittavuus vaikuttavat\r\nverensokerivasteeseen. Taustalla kuitenkin vaikuttavat monet tekij\u00e4t, kuten hormonaaliset sek\u00e4 ilmastoon\r\nja insuliiniin liittyv\u00e4t tekij\u00e4t.\r\nTutkimuksen tarkoituksena oli saada lis\u00e4tietoa siit\u00e4, miten tyypin 1 diabeetikot kokevat liikunnan vaikuttavan\r\nverensokerin k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen ja sen hallintaan. Tarkoituksena oli selvitt\u00e4\u00e4, mitk\u00e4 ovat merkitt\u00e4vimm\u00e4t haasteet\r\nja, mitk\u00e4 ovat tavalliset toimenpiteet hallita verensokeria liikunnan yhteydess\u00e4. Tutkimus tehtiin yhteisty\u00f6ss\u00e4\r\nMendor Oy:n kanssa, joka valmistaa tuotteita ja palveluita diabeteksen hallintaan. Mendor Balance, jonka k\u00e4ytt\u00e4jilt\u00e4\r\ntutkimuksen aineisto ker\u00e4ttiin verkkokyselyn avulla, on verkkopalvelu verensokeriarvojen seuraamiseksi.\r\nKysely kohdistettiin yli 18-vuotiaille tyypin 1 diabeetikoille, jotka olivat fyysisesti aktiivisia tai harrastivat\r\nliikuntaa (N=87). Kysely toteutettiin kes\u00e4kuussa 2015. Tuloksia kuvattiin frekvenssi- ja prosenttijakaumina\r\nsek\u00e4 tilastollisina merkitsevyyksin\u00e4. Tilastollisina menetelmin\u00e4 k\u00e4ytettiin \u03c7\r\n2\r\n-testi\u00e4, Fisherin tarkkaa testi\u00e4 sek\u00e4\r\nkeskiarvotarkastelussa Kruskal-Wallisin testi\u00e4 ja Mann-Whitney U-testi\u00e4. Avoimien kysymyksien vastaukset\r\nanalysoitiin laadullisella sis\u00e4ll\u00f6n analyysill\u00e4.\r\nTutkimustulosten perusteella voidaan todeta, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen liikunnan harrastaminen ei ole este tyypin 1 diabeetikoille,\r\nvaikkakin haasteita verensokerin hallinnassa kohdataan. Vastaajista enemmist\u00f6 (77,0 %), erityisesti\r\n11\u201320 krt/vk liikkuvat, totesivat s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisemm\u00e4n liikunnan edesauttavan verensokerin hallinnassa liikunnan\r\nyhteydess\u00e4, kun taas 0-5 krt/vk liikkuvat olivat ep\u00e4varmempia liikunnan vaikutuksesta (p=0,040). Tarvittavan\r\ninsuliinin m\u00e4\u00e4r\u00e4n havaittiin my\u00f6s olevan pienempi (90,8 % vastaajista). Enemmist\u00f6 (67,8 %) ja erityisesti eniten\r\nliikkuvat, kokivat onnistuvansa verensokerin hallinnassa liikunnan yhteydess\u00e4 toisin kuin v\u00e4hiten (0-5\r\nkrt/vk) liikkuvista alle puolet koki n\u00e4in (p=0,002). Pitk\u00e4kestoisen aerobisen liikunnan todettiin olevan\r\nhaasteellisinta hallita verensokeria (73,2 %), mutta my\u00f6s suunnittelematon liikunta askarrutti vastaajia (59,8\r\n%). Merkitt\u00e4vimp\u00e4n\u00e4 haasteena pidettiin hiilihydraatti- ja insuliiniannostuksen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4mist\u00e4 liikunnan yhteydess\u00e4.\r\nLiikunnan m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei vaikuttanut vastauksiin koskien haasteiden kokemista verensokerin hallintaan\r\nliittyviss\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4. Sen sijaan vastaajat, joilla hypoglykemiaa oli ilmennyt 0-3 krt/kk, kokivat, etteiv\u00e4t\r\nverensokerin hallinnan p\u00e4\u00e4t\u00f6kset askarruttaneet yht\u00e4 vahvasti kuin vastaajia, joilla hypoglykemiaa oli ilmennyt\r\nv\u00e4hint\u00e4\u00e4n 4 krt/kk (p=0,022). Liikunnan etuk\u00e4teen suunnittelu oli vastaajien keskuudessa varsin tavallista (61\r\n%), mutta erityisesti niill\u00e4, joilla hypoglykemiaa oli ilmennyt useimmin (v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 4 krt/kk) verrattuna,\r\nvastaajiin, joilla hypoglykemiaa oli ilmennyt harvemmin (0-3 krt/kk) (p=0,025).\r\nT\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tuloksia voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 yleisesti lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rryst\u00e4 tyypin 1 diabeetikoiden kokemista\r\nhaasteista verensokerin hallinnassa liikunnan yhteydess\u00e4, mutta my\u00f6s tukemaan jo olemassa olevia tutkimustuloksia.\r\nTuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, ett\u00e4 vastaajat olivat fyysisesti varsin aktiivisia liikkujia,\r\njoilla hoitomuotona oli p\u00e4\u00e4asiassa monipistoshoito. Tutkimuksessa esille tulleet koetut haasteet verensokerin\r\nhallinnassa antavat perustietoa jatkotutkimukselle. Selv\u00e4sti haasteet verensokerin hallinnalle ovat fysiologisesti\r\nhaastavia. Erityisesti haasteiden n\u00e4k\u00f6kulmasta uusien verensokerin hallinnan apukeinojen selvitt\u00e4minen ja\r\nniiden luotettavuuden varmistaminen olisivat jatkotutkimuksen arvoisia.", "language": "", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted using Plone Publishing form by Tuuli Nurmi (tuuhenko) on 2015-11-15 09:49:54.382164. Form: Pro gradu -lomake (https://kirjasto.jyu.fi/julkaisut/julkaisulomakkeet/pro-gradu-lomake). JyX data: [jyx_publishing-allowed (fi) =True]", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by jyx lomake-julkaisija (jyx-julkaisija.group@korppi.jyu.fi) on 2015-11-15T09:49:55Z\r\nNo. of bitstreams: 2\r\nURN:NBN:fi:jyu-201511153659.pdf: 2127540 bytes, checksum: f8eab96914a6ecbf67e39962a04f4f87 (MD5)\r\nlicense.html: 4819 bytes, checksum: da8935287ec40a851283bf02bc47c603 (MD5)", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2015-11-15T09:49:55Z (GMT). No. of bitstreams: 2\r\nURN:NBN:fi:jyu-201511153659.pdf: 2127540 bytes, checksum: f8eab96914a6ecbf67e39962a04f4f87 (MD5)\r\nlicense.html: 4819 bytes, checksum: da8935287ec40a851283bf02bc47c603 (MD5)\r\n Previous issue date: 2015", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "1 verkkoaineisto (118 sivua)", "language": null, "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.mimetype", "value": "application/pdf", "language": null, "element": "format", "qualifier": "mimetype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Liikunnan vaikutus verensokerin hallintaan tyypin 1 diabeetikoilla", "language": null, "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-201511153659", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikuntabiologian laitos", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Department of Biology of Physical Activity", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Liikuntafysiologia", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Exercise Physiology", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.updated", "value": "2015-11-15T09:49:56Z", "language": "", "element": "date", "qualifier": "updated", "schema": "dc"}, {"key": "yvv.contractresearch.collaborator", "value": "business", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "collaborator", "schema": "yvv"}, {"key": "yvv.contractresearch.funding", "value": "0", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "funding", "schema": "yvv"}, {"key": "yvv.contractresearch.initiative", "value": "student", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "initiative", "schema": "yvv"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": "fi", "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "5011", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "nuoruustyypin diabetes", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "liikunta", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "verensokeri", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "hypoglykemia", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "hyperglykemia", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.content", "value": "fulltext", "language": null, "element": "format", "qualifier": "content", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.okm", "value": "G2", "language": null, "element": "type", "qualifier": "okm", "schema": "dc"}]
id jyx.123456789_47676
language fin
last_indexed 2025-02-18T10:55:01Z
main_date 2015-01-01T00:00:00Z
main_date_str 2015
online_boolean 1
online_urls_str_mv {"url":"https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstreams\/a21245cd-9b8b-4295-92b2-06f87cfd7a71\/download","text":"URN_NBN_fi_jyu-201511153659.pdf","source":"jyx","mediaType":"application\/pdf"}
publishDate 2015
record_format qdc
source_str_mv jyx
spellingShingle Nurmi, Tuuli Liikunnan vaikutus verensokerin hallintaan tyypin 1 diabeetikoilla Liikuntafysiologia Exercise Physiology 5011 nuoruustyypin diabetes liikunta verensokeri hypoglykemia hyperglykemia
title Liikunnan vaikutus verensokerin hallintaan tyypin 1 diabeetikoilla
title_full Liikunnan vaikutus verensokerin hallintaan tyypin 1 diabeetikoilla
title_fullStr Liikunnan vaikutus verensokerin hallintaan tyypin 1 diabeetikoilla Liikunnan vaikutus verensokerin hallintaan tyypin 1 diabeetikoilla
title_full_unstemmed Liikunnan vaikutus verensokerin hallintaan tyypin 1 diabeetikoilla Liikunnan vaikutus verensokerin hallintaan tyypin 1 diabeetikoilla
title_short Liikunnan vaikutus verensokerin hallintaan tyypin 1 diabeetikoilla
title_sort liikunnan vaikutus verensokerin hallintaan tyypin 1 diabeetikoilla
title_txtP Liikunnan vaikutus verensokerin hallintaan tyypin 1 diabeetikoilla
topic Liikuntafysiologia Exercise Physiology 5011 nuoruustyypin diabetes liikunta verensokeri hypoglykemia hyperglykemia
topic_facet 5011 Exercise Physiology Liikuntafysiologia hyperglykemia hypoglykemia liikunta nuoruustyypin diabetes verensokeri
url https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/47676 http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201511153659
work_keys_str_mv AT nurmituuli liikunnanvaikutusverensokerinhallintaantyypin1diabeetikoilla