Riittämätön liikunta yhteiskunnallisena ongelmana eduskunnan liikuntapoliittiset täysistuntokeskustelut toimikaudella 2011-2015

Tässä pro gradu -tutkielmassa analysoidaan eduskunnan täysistuntojen liikuntapoliittisia keskusteluja keskittyen niiden keskeisimpään kysymykseen, terveyden ja työkyvyn kannalta riittämättömään liikuntaan. Lisäksi tutkielmassa pohditaan riittämätöntä liikuntaa yhteiskuntapoliittisena ongelmana sekä...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Öyttenmaa, Pasi
Other Authors: Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2015
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/47299
Description
Summary:Tässä pro gradu -tutkielmassa analysoidaan eduskunnan täysistuntojen liikuntapoliittisia keskusteluja keskittyen niiden keskeisimpään kysymykseen, terveyden ja työkyvyn kannalta riittämättömään liikuntaan. Lisäksi tutkielmassa pohditaan riittämätöntä liikuntaa yhteiskuntapoliittisena ongelmana sekä tarkastellaan liikuntapolitiikkaa osana laajempaa yhteiskunnallista kontekstia. Tutkielma on kvalitatiivinen ja se perustuu empiiriseen aineistoon, joka koostuu liikuntapoliittista keskustelua sisältäneistä eduskunnan täysistuntokeskusteluista toimikaudella 2011–2015. Analyysin kohteena ovat ensisijaisesti ne keskustelut, joissa puhutaan terveyden ja työkyvyn kannalta riittämättömästä liikunnasta. Analyysin menetelmänä on käytetty aineistolähtöistä temaattista sisällönanalyysia. Analyysin avulla aineistosta on nostettu esiin tutkimuskysymyksen kannalta keskeisin sisältö. Tutkimustulosten mukaan riittämätön liikunta nähdään parlamentaarisessa keskustelussa kansanterveyttä, -taloutta sekä hyvinvointivaltiota uhkaavana ongelmana. Parlamentaarisessa keskustelussa syynä suomalaisten riittämättömään liikuntaan pidetään väistämätöntä yhteiskunnan kehitystä, mikä ei tue liikuntaa riittävästi. Ongelmaa pidetään yhteiskunnallisesti merkittävänä ja sillä nähdään olevan laaja-alaisia sekä kauaskantoisia vaikutuksia. Suomalaisten liikunnan lisäämiseksi perätään poikkihallinnollista yhteistyötä sekä vastuuta kaikilta yhteiskunnan sektoreilta ja yksilöiltä itseltään. Valtion liikuntapoliittista ohjausta haluttiin lisättävän, pois lukien liikuntajärjestöt, joille haluttiin enemmän toimintavapauksia etenkin talkootöiden verottamisen osalta. Keskustelu riittämättömästä liikunnasta sisältää Foucault’n biovaltateorian piirteitä. Lisäksi riittämätön liikunta yhteiskuntapoliittisena ongelmana käy keskusteluun Ulrich Beckin riskiyhteiskunta -teorian kanssa. Liikuntapoliittinen keskustelu kertoo osaltaan myös medikalisoituneesta yhteiskunnasta, jossa terveystiedolla sekä asiantuntijavallalla on suuri merkitys hallintaprosesseissa.