| Yhteenveto: | Tutkimus tarkastelee Helsingin Sanomissa vuosien 2008 ja 2013 välillä julkaistuja työttömien mielipidekirjoituksia. Tutkimustehtävänä on ymmärtää millaisia sosiokulttuurisia merkityksiä ja arvoja työlle ja työttömyydelle annetaan. Keskeisinä tutkimuskäsitteinä toimivat työ ja työttömyys, jotka määritellään laajasti aiempaa tutkimuskirjallisuutta hyödyntäen. Tutkimuksen metodologia pohjaa diskurssianalyysiin. Diskurssianalyysin avulla luokittelen tutkimusaineiston diskursseiksi, joita tarkastelen tutkimuksen analyysivaiheessa.
Työttömien mielipidekirjoitukset työttömyydestä luovat yhdenmukaisen kertomuksen. Tutkimuksen pohjalta työttömyys näyttäytyy kulttuurisen normaalin ulkopuolella olemisena. Työttömillä on aineiston perusteella selkeä pyrkimys päästä osaksi kulttuurista normaalia. Työtä, tämän normaalin lähteenä ei aineistossa juurikaan kyseenalaisteta. Työttömät korostavat mielipidekirjoituksissa omasta työttömyydestään huolimatta, työtä kulttuurisen normaalin ja hyvän lähteenä.
Tutkimusaineistossa on myös havaittavissa erilaisia hallinnan- ja vallanmuotoja, sekä aktivointipolitiikkaa joita työttömiin kohdistuu. Työttömät kokevat heihin kohdistuvan hallinnan selkeästi epäoikeuden- mukaiseksi ja vastustavat sitä. Keskeisenä tutkimustuloksena on, että työttömät kantavat selkeää yksilöllistä ajattelua varsinkin taloudellisten asioiden kohdalla. Työttömät kokevat, että taloudellinen tuki on kategorisesti valtion tehtävä. Läheisiltä saatu taloudellinen tuki taas koetaan alistavaksi. Valtio ja viranomaiset koetaan useassa mielipidekirjoituksessa haasteena työttömän elämälle. Kokemus valtiosta haasteena työttömälle on myös osalle kirjoittajista selkeästi yllätys ja pettymys. Tutkimusaineistosta on myös tulkittavissa moderneja yksilöllistymiseen viittaavia arvoja.
|
|---|