"I will free the world of a poisonous thing" väkivaltaiset naiset A. C. Doylen Sherlock Holmes -tarinoissa

Tutkin sivuainetutkielmassani väkivaltaisia naisia Arthur Conan Doylen Sherlock Holmes -tarinoissa. Keskityn erityisesti siihen, millaisia väkivaltaisten naisten representaatioita tarinoissa tuotetaan ja millaisia sukupuolen merkityksiä ja sukupuolieroja nämä representaatiot tuottavat. Tutkimusain...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Metsola, Anna
Other Authors: Humanistinen tiedekunta, Faculty of Humanities, Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Department of Art and Cultural Studies, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2015
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/47254
Description
Summary:Tutkin sivuainetutkielmassani väkivaltaisia naisia Arthur Conan Doylen Sherlock Holmes -tarinoissa. Keskityn erityisesti siihen, millaisia väkivaltaisten naisten representaatioita tarinoissa tuotetaan ja millaisia sukupuolen merkityksiä ja sukupuolieroja nämä representaatiot tuottavat. Tutkimusaineistonani toimivat kahdeksan Sherlock Holmes -tarinaa, joissa kussakin esiintyy yksi väkivaltainen nainen: ”The Adventure of the Musgrave Ritual”, ”The Greek Interpreter”, ”The Adventure of Charles Augustus Milverton”, ”The Adventure of the Golden Pince-Nez”, ”The Adventure of the Second Stain”, ”The Problem of Thor Bridge”, ”The Adventure of the Illustrious Client” ja ”The Adventure of the Sussex Vampire”. Väkivaltaisia naisia on edelleenkin tutkittu sekä todellisessa elämässä että fiktiossa varsin vähän, vaikka väkivalta on universaali ilmiö ja siihen pystyvät sekä miehet että naiset. Tästä syystä myös oman tutkimukseni aihe on relevantti. Väkivaltaiset naiset ovat yhteiskunnassa ja kulttuurissa poikkeus, ja heidän tutkimisensa tuo näkyviksi ne arvottamiset ja käytännöt, jotka hallitsevat maskuliinista väkivallan diskurssia. Toisaalta tutkimukseni myös täyttää aukon tutkimuskirjallisuudessa, sillä fiktiivisiä väkivaltaisia naisia on aiemmin tarkasteltu vain elokuvissa, televisiosarjoissa ja viime vuosikymmeninä ilmestyneessä rikoskirjallisuudessa – ei niinkään 1800- ja 1900-lukujen vaihteeseen sijoittuvassa salapoliisikirjallisuudessa. Tutkimukseni teoreettisena taustana on sukupuolentutkimuksen viitekehys ja siitä erityisesti Judith Butlerin performatiivisuuden teoria sekä sukupuolen toisin toistaminen. Aineistoni väkivaltaiset naiset toistavat naiseuttaan toisin tekemällä väkivaltaisia tekoja, joita ei perinteisesti nähdä feminiinisinä. Hyödynnän tutkimuksessani myös representaation ja sukupuolistuneen väkivallan käsitteitä. Sukupuolistunut väkivalta tuo käsitteenä esille väkivallan tekojen, motiivien ja seurausten prosessimaisuuden sekä sen, miten väkivaltaa voidaan sukupuolistaa. Analysoin aineistoni lähiluvun avulla tarkastelemalla niitä piirteitä tai ominaisuuksia, joita liitetään tarinoissa useampaan kuin yhteen väkivaltaiseen naiseen. Tällaisia toistuvia piirteitä ovat esimerkiksi naisten muuttuminen uhreista kostajiksi, naisten asema ulkopuolisina, naisten leimaaminen hulluiksi, sekä vastuuseen joutumisen välttäminen. Naisilta myös poistetaan tarinoissa aktiivinen toimijuus sulkemalla heidät narratiivien marginaaliin ja laittamalla toiset henkilöt puhumaan heidän puolestaan. Tutkimukseni osoittaakin, että vaikka väkivaltaiset naiset toistavat naiseuttaan aina toisin jo olemalla väkivaltaisia, Sherlock Holmes -tarinoiden naiset toistavat väkivaltaista naiseutta hyvinkin konventioiden mukaisesti. Väkivaltaisten naisten representaatiot ovat siis jo yli sata vuotta sitten olleet varsin samankaltaisia kuin vielä nykypäivänäkin.