| Summary: | Tässä tutkimuksessa tutkittiin hyväksymis- ja omistautumisterapiaan perustuvan hyvinvointiohjelman Oivan älypuhelinsovelluksen tehokkuutta työkykyyn ja koettuun stressiin yksilöillä, jotka kärsivät metabolisenoireyhtymän oireista ja psykologisesta stressistä. Satunnaistetussa vertailukokeessa tutkittiin 8-viikon intervention avulla älypuhelimeen sovelletun ohjelman tehokkuutta tietoisuustaitojen (mindfulness) ja hyväksymis- ja arvopohjaisten harjoituksien pohjalta. Lisäksi oltiin kiinnostuneita välittääkö psykologinen joustavuus suhteessa työkykyyn ja koettuun stressiin intervention vaikutuksia. Tutkimus sisälsi alkumittaukset ennen 8-viikon interventiota ja seurantamittaukset 36 viikkoa alkumittauksen jälkeen. Kontrolliryhmä (Kontrolli, n=66) osallistui samoihin mittauksiin kuin interventioryhmä (Mobiili, n=73) ilman osallistumista älypuhelinsovellutuksen käyttöön. Aineisto analysointiin käyttäen Mann Whitneyn t-testiä ja edelleen välittäjäanalyysiä.
Vaikka interventioryhmän tulokset eri mittareissa paranivat kauttaaltaan enemmän kuin kontrolliryhmässä tutkimuksen aikana, älypuhelinintervention saavutukset eivät saaneet tieteellistä vahvistusta suhteessa kontrolliryhmään. Huolimatta epäonnistumisesta tutkimuksen ydin hypoteesien suhteen, tarkemmat tulokset osoittivat, että Oiva saattaa olla tehokas työkalu parantamaan kevyesti ylipainoisten työkykyä. Tutkimus osoitti myös, että psykologinen joustavuus suhteessa työkykyyn ja koettuun stressiin välittää älypuhelin intervention vaikutuksia mitattaessa psykologista joustavuutta yleisimmällä mittarilla (AAQ-II). Lisätutkimusta tarvitaan voisiko Oiva toimia tehokkaana työkaluna riskiryhmään kuuluvilla työntekijöillä parantamaan heidän työhyvinvointiaan.
The present study explored whether mobile-based intervention, called Oiva, based on Acceptance and Commitment Therapy effects on work ability among obese participants struggling with stress. The eight-week intervention in an RCT study was examining the effectiveness of mobile-based intervention including mindfulness, acceptance and value-based exercises (Mobile). Another subject of interest was whether psychological flexibility related to work ability and perceived stress mediate the effects of the mobile intervention. The study comprehended pre-measurements before the 8-week interventions and follow-up measurements 36 weeks after the pre-measurements. The control group (Control, n=66) participated in the same measurements than the intervention group (Mobile, n=73) without any treatment. Data were analysed with the Mann-Whitney t-test and further using a single-step multiple mediator model.
Although the improvements of different measurements in Mobile group were better than in Control group throughout the study, mobile-based intervention not received a scientific confirmation in comparison with the control group. Despite the failure in the main study hypothesis, the results in the more specific level indicated that Oiva could be used as an effective tool for slight overweight persons improving their work ability. The study proved also that psychological flexibility related to work ability and perceived stress mediated the effects of the mobile intervention. Further research is needed to study whether Oiva could be used as an effective tool for workers in risk groups to improve their wellbeing at work.
|
|---|