| Summary: | Opiskelijoiden kielikäsitykset voivat vaikuttaa heidän toimintaansa kielenoppimisprosessissa ja käsitykset voivat olla jopa ristiriitaisia keskenään. Kuitenkin käsityksiä ruotsin kielestä on tutkittu vain vähän, sillä aiempi tutkimus on painottunut asenteisiin tai mielipiteisiin. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää alakoululaisten käsityksiä ruotsin kielestä ja ruotsin kielen oppimisesta. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla yhteensä 12 ruotsin A2- tason oppilasta. Aineisto analysoitiin kvalitatiivisesti ja käsitysten analyysissä käytettiin hyväksi Bakhtinin äänen käsitettä sekä sosiokulttuurisen teorian toimijuuden käsitettä.
Oppilaat katsoivat, että ruotsia opitaan lähinnä koulussa kuuntelemalla, mutta kielen käyttö puolestaan painottui suulliseen tuottamiseen. Oppilaiden kielikäsityksiä kuvasti lisäksi moniäänisyys: oppilaat lainasivat etenkin erilaisten auktoriteettien ääniä. Itselleen oppilaat olivat omaksuneet kielenopiskelijan äänen ja koulun puhetavan. Myös omat henkilökohtaiset kokemukset vahvistivat oman äänen käyttöä.
Oppilaiden toimijuus taas oli kaksijakoista: osa painotti aktiivista toimintaa kun taas osa suosi melko passiivisia oppimismetodeita. Oppilaiden metakognitiiviset taidot osoittautuivat osittain puutteellisiksi, sillä heillä oli vaikeuksia ilmaista joitakin käsityksiään. Kaiken kaikkiaan tutkimuksessa kävi ilmi, että ruotsia opiskellaan lähinnä tulevaisuutta ja aikuiselämää varten. Sekä oppilaiden tarve, kielenkäyttäjän ääni että aktiivinen toimijuus ja kielenkäyttö vaikuttivat painottuvan tulevaisuuteen.
|
|---|