| Yhteenveto: | Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää esimies-alaissuhteen laadun vaikutusta
työntekijöiden ympäristöaloitteiden tekoon ja toisaalta aloitteiden toteuttamiseen
yrityksessä. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin ympäristöasioiden hoitoon liittyvistä
epäkohdista raportoimista ja proaktiivisuuden tutkimuskenttään kuuluvaa ilmiötä
vaikenemisesta. Lisätäksemme ymmärrystä johtajuuden vaikutusmekanismeista
aloiteprosessin eri vaiheissa kyselytutkimuksessa mitattiin myös yrityksen
aloitteellisuutta tukevaa ilmapiiriä.
Tutkimuksessa hyödynnettiin yleisiä innovaatiotutkimuksen teorioita, jotka käsittelevät
aloitejärjestelmiä ja aloitteiden tekoa työntekijän proaktiivisena käyttäytymisenä.
Johtajuutta taas tarkasteltiin esimiehen ja alaisen välisen vaihtosuhde teorian (Leader- Member Exchange theory, LMX) näkökulmasta.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä eli kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimukseen
osallistui yksi kohdeyritys ja tutkimusaineisto kerättiin tammikuussa 2015. Kysely
toteutettiin sähköisesti kohdeyrityksen intranetissä Webropol kysely- ja
tiedonkeruusovellusta hyödyntäen, ja kyselyyn osallistui 126 vastaajaa.
Työntekijät arvioivat esimies-alaissuhteen laadun ja ilmapiirin mittarin keskiväliä
korkeammaksi. Vaikeneminen puolestaan osoittautui hyvinkin yleiseksi ilmiöksi, ja
aloitteiden teko ja epäkohdista raportoiminen jäivät verrattain vähäiseksi.
Tutkimustulosten perusteella ei työntekijöiden proaktiivinen käyttäytymisen ja esimies- alaissuhteen välillä näytä olevan havaittavissa säännönmukaista yhteyttä.
Johtopäätöksenä tuloksista voidaan esittää, että vaikka esimies-alaissuhteen laatu
korreloi aloitteellisuutta tukevan ilmapiirin kanssa, ei näiden varauksetta voida olettaa
vaikuttavan kumulatiivisesti itse työntekijöiden proaktiiviseen käyttäytymiseen.
Tutkimustulokset voivat toimia muistutuksena esimiehille siitä, että ympäristöasioissa
valveutuneita työntekijöitä löytynee myös oman lähipiirin ulkopuolelta.
|
|---|