| Summary: | Tutkielmassani käsittelen laulun asemaa suomalaisessa peruskoulujärjestelmässä ja sitä, minkä-
laisia vaikutuksia laulamisella voi olla ihmisen vokaaliseen minäkuvaan ja millä tavoin kouluissa
yleinen kuorolauluperinne vaikuttaa sosiaaliseen pääomaan ja hyvinvointiin. Teen kirjallisuuskatsauksen
laulua koskeviin tutkimuksiin sekä tutustun koulun laulun ja musiikin opetuksen
historiaan ja keskityn siihen, millä tavalla aivan uusimmat opetussuunnitelmat käsittelevät laulua
koulussa. Tulevana musiikinopettajana ja klassisen laulun ammattiopiskelijana tutkielmani
aihe tukee tulevaisuuteni työnkuvaa.
Peruskoulun musiikintuntien ohessa järjestetään usein kuorotoimintaa. Myös luokkatilanteessa
yleinen toimintametodi on laulaa lauluja yhteislauluina. On siis luonnollista yhdistää koulujärjestelmä
ja yhteislaulukulttuurit samaan kontekstiin. Koska yhteislaulu on koulussa niin yleistä,
on opettajan hyvä tietää myös laulun ja kuorolaulun vaikutuksista.
Laulun rooli on muuttunut ajan saatossa niin, että vielä kansakouluaikana laulu toimi omana
oppiaineenaan koulussa ja tästä syystä siihen panostettiin erityisesti. Kouluissa toimi erikseen
laulunopettajia, kun taas tänä päivänä laulu on osana musiikin oppituntien kokonaisuutta.
Laulun vaikutuksesta ihmiseen on tehty niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin kiitettävän
paljon uutta ja myös vanhaa tutkimusta. Tuoreet tutkimukset ovat erityisesti keskittyneet kuorolaulun
hyvinvointia edistäviin osa-alueisiin, joita esittelen tässä tutkielmassa. Tutkimukselle on
vielä paljon kysyntää, sillä kyseessä on myös hyvin suosittu vapaa-ajan harrastus. Esimerkiksi
harrastelijakuorojen ja ammattikuorojen välisistä eroavaisuuksista on vielä kovin vähän tutkimuksia.
|
|---|