Siirtolaisuus Jyväskylästä Pohjois-Amerikkaan vuosina 1899-1924

Tämä pro gradu -tutkielma tutkii Jyväskylän kaupungista ja maalaiskunnasta vuosina 1899 – 1924 Pohjois-Amerikkaan suunnannutta siirtolaisuutta. Tutkimuskohteena ovat siirtolaisuuteen vaikuttaneet työntö- ja vetotekijät. Tutkin työntötekijöitä tarkastelemalla siirtolaisuuden sukupuoli-, ikä- ja si...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Koskipalo, Kristiina
Other Authors: Humanistinen tiedekunta, Faculty of Humanities, Historian ja etnologian laitos, Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2015
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/46656
Description
Summary:Tämä pro gradu -tutkielma tutkii Jyväskylän kaupungista ja maalaiskunnasta vuosina 1899 – 1924 Pohjois-Amerikkaan suunnannutta siirtolaisuutta. Tutkimuskohteena ovat siirtolaisuuteen vaikuttaneet työntö- ja vetotekijät. Tutkin työntötekijöitä tarkastelemalla siirtolaisuuden sukupuoli-, ikä- ja siviilisäätyrakennetta, sekä yhteiskunnallisammatillista taustaa. Siirtolaisuuden vetotekijöitä tutkin selvittämällä mitkä olivat Jyväskylän siirtolaisten kohdealueet, ja millaista työtä siirtolaisille yleensä oli tarjolla. Tutkimus painottuu sosiaali- ja taloushistoriaan. Siirtolaisuuden sukupuoli- ikä ja siviilisäätyrakenne olivat hyvin lähellä valtakunnallisia keskiarvoja. Pienet poikkeamat selittyvät sillä että siirtolaisuus oli Jyväskylässä vasta käynnistynyt. Alueen elinkeinorakenne heijastui siirtolaisten ammatillisyhteiskunnalliseen taustaan, mistä syystä talollisten ja torpparien osuus oli valtakunnallista osuutta alhaisempi ja käsityöläisten ja muun väestön osuus korkeampi. Keskiverto siirtolainen Jyväskylästä oli 23,7 - vuotias naimaton itsellismies ja yleisin kohdeosavaltio oli New York. Siirtolaisten tausta vaikutti kohdeosavaltion valintaan niin, että torpparit ja talolliset valitsivat yleensä jonkin keskilännen osavaltion, työväki, käsityöläiset ja muu väestö itärannikon. Naisista tuli pääasiassa kotirouvia ja palvelijoita, miehet työllistyivät muun muassa kaivoksille, tehtaisiin ja maatalouden pariin.