Sanarytmien vaikutus kuultujen rytmien oppimiseen

Tutkielmani kohdistuu sanarytmien käyttöön rytmiikan oppimisessa. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään rytmiikan oppimista laajemminkin, koska sanarytmit ovat osa monimuotoista musiikillisen oppimisen kokonaisuutta. Musiikillinen ilmaisu on kehon ja mielen yhteistyötä: kehon avulla toteuteta...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Niemelä, Eeli
Muut tekijät: Humanistinen tiedekunta, Faculty of Humanities, Musiikin laitos, Department of Music, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2015
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/46368
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkielmani kohdistuu sanarytmien käyttöön rytmiikan oppimisessa. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään rytmiikan oppimista laajemminkin, koska sanarytmit ovat osa monimuotoista musiikillisen oppimisen kokonaisuutta. Musiikillinen ilmaisu on kehon ja mielen yhteistyötä: kehon avulla toteutetaan mielessä muodostuvia musiikillisia mielikuvia. Sanarytmit ovat oiva väline rytmisten mielikuvien kehittämiseen, ja hyvä koordinaatiokyky on edellytys onnistuneelle soittosuoritukselle. Tutkimukseni empiirinen aineisto liittyy sanarytmeihin. Tutkimukseni teoreettinen tausta muodostuu rytmiopista, rytmiikan oppimisen lähtökohdista ja didaktisista sovelluksista. Oppimisen lähtökohtina tarkastelen musiikillista kehitystä ja motorista oppimista sekä pohdin kielen yhteyttä rytmin oppimiseen. Didaktiset sovellukset painottuvat sanarytmeihin. Sanarytmien käyttöä tutkittiin kokeellisella menetelmällä vertaamalla keskenään taputusrytmin sekä yhtäaikaisen sana- ja taputusrytmin avulla tapahtuvaa oppimista. Tutkimus toteutettiin erään pohjoissuomalaisen yläkoulun 7–9 musiikkiluokkien oppilaiden keskuudessa. Tutkimukseen osallistujiksi valikoitiin sattumanvaraisesti 30 musiikkiluokkien oppilasta. Suorittamassaan rytmitestissä osallistujat kuulivat pelkkiä taputusrytmejä sekä yhtäaikaisia sana- ja taputusrytmejä. Osallistujien suoritteita verrattiin keskenään. Mittasin oppimiseen vaadittavia toistomääriä. Analysoin lisäksi osallistujien suoritteiden oikeellisuutta jokaisen rytmitehtävän viimeisillä toistoyrityksillä, koska rytmitehtävistä kuultiin rajallinen määrä toistoja. Lisäksi arvioin kuinka hyvin osallistujien suoritteissa säilyi metrinen tarkkuus arvioimalla tempon ylläpitoa. Testisuoritteiden analyysissa ilmeni, että sanarytmien avulla taputusrytmit opittiin tehokkaammin kuin pelkästään taputtaen. Sekä helpoissa että vaikeissa rytmitehtävissä sanarytmien avulla tapahtuva oppiminen oli tilastollisesti merkitsevästi tehokkaampaa kuin oppiminen ilman sanarytmejä. Tutkimustulokset osoittavat sanarytmien olevan tehokas rytminoppimisväline. Sanarytmit ovat tutkimustulosteni perusteella monipuolisia työvälineitä rytmiikan oppimisessa. Suosittelen musiikin parissa työskenteleviä henkilöitä perehtymään sanarytmien hyödyntämismahdollisuuksiin ennakkoluulottomalla asenteella.