| Summary: | Tutkimuksemme ensimmäisessä osassa selvitimme vanhempien ajatuksia
vanhemmuuden roolikartasta. Tutkimuksemme toisessa osassa tutkimme
vanhempien sekä heidän lastensa kokemuksia arkielämäntaitojen opettamisesta
ja oppimisesta. Tarkoituksenamme oli myös selvittää, olivatko heidän
ajatuksensa arkielämän taitoihin liittyen yhteneväiset.
Keräsimme tutkimusaineistomme kyselylomakkeilla, jotka koostuivat
avoimista kysymyksistä. Tutkimuksemme ensimmäisen osan kyselyn teetimme
helmi-maaliskuussa 2013 erään Jyväskylän koulun 1.-, 3.- ja 5.-luokkalaisten
lasten vanhemmille (n=60). Tutkimuksemme toisen osan kyselyn toteutimme
loka-marraskuussa 2014 kahden Jyväskylän koulun 6.-luokan oppilaille ja
heidän vanhemmilleen (n=40 vanhempi-lapsi-paria). Vanhemmille ja lapsille
oli omat kyselylomakkeensa. Tutkimusaineiston analyysissa käytimme apuna
teorialähtöistä, aineistolähtöistä ja teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Tutkimuksemme ensimmäisen osan keskeisimmäksi tutkimustulokseksi
osoittautui elämän opettajan roolin vähäinen esiintyminen vanhempien
vastauksissa. Tutkimuksemme toinen osa kuitenkin paljasti, että vanhemmat
opettavat lapsilleen arkielämän taitoja. Käytännön taitoja opetetaan sosiaalisia
taitoja enemmän. Lapset kokivat oppineensa vanhemmiltaan molempia. Niin
vanhemmat kuin lapset näkivät lasten tarvitsevan enemmän apua käytännön
kuin sosiaalisissa taidoissa. Hieman enemmän yhtäläisyyksiä vanhempi-lapsiparien
vastauksissa löytyi sosiaalisiin kuin käytännön taitoihin liittyen.
Haasteita arkielämän taitojen opettamisessa vanhemmat olivat kohdanneet
enemmän käytännön taitojen kohdalla. Arkielämän taitoja opetettiin lapsen
kanssa keskustellen, erilaisia näkökulmia esiin tuoden, kysellen, neuvoen ja
ohjaten. Lapsista haluttiin kasvattaa vastuuntuntoisia ja tulevaisuudessa
pärjääviä, itseensä luottavia, toisten kanssa toimeen tulevia, omat oikeutensa ja
velvollisuutensa tuntevia yksilöitä.
Tutkimuksemme osoitti vanhempien olevan kiinnostuneita lastensa
kasvatuksesta ja edistävän heidän kasvuaan kohti itsenäistymistä ikätason
mukaisesti. Käytännön taidot korostuivat sosiaalisia taitoja enemmän, mikä voi
tarkoittaa sosiaalisten taitojen opettamisen siirtymistä enemmän opettajien
vastuulle.
|
|---|