| Summary: | Aivoverenkiertohäiriöt ovat merkittävä sairausryhmistä niin Suomessa kuin koko maailmassa
ja ikääntyneiden määrän lisääntyessä myös aivoverenkiertohäiriöt tulevat yleistymään. Aivoverenkiertohäiriö
aiheuttaa sairastuneelle usein pysyviä toiminnanvajauksia. Akuuttihoidon
kehittämisen ohella olisi tärkeää kehittää myös kuntoutuspalveluja sairastuneen mahdollisimman
hyvän toimintakyvyn ja elämänlaadun turvaamiseksi. Tämän tutkielman tarkoituksena oli
selvittää tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa toimintakyvyn muutokseen vuoden kuntoutusjakson
aikana.
Tämä tutkielma on toteutettu hyödyntäen Kansaneläkelaitoksen Teh-Kev tutkimushanke 2008
– 2013:n tutkimusaineistoa painokevennetyn kävelykuntoutuksen osalta. Tutkimuksen kohdejoukko
koostui avokuntoutukseen osallistuneista (n=37) ja laitoskuntoutukseen osallistuneista
(n=113) 65 – 85 –vuotiaista kävelykuntoutujista, jotka olivat sairastaneet aivoverenkiertohäiriön
3 – 36 kuukautta ennen kuntoutuksen aloittamista. Toimintakyvyn arviointimenetelminä
käytettiin 10 metrin kävelytestiä, FSQ (Functional Status Questionnaire) –kyselyä ja BBC Berg
Balance Scale)-testiä. Toimintakyvyn muutosta vuoden aikana ennustavina tekijöinä arvioitiin
sukupuolen merkitystä, AVH:n sairastamisikää, sairastumisesta kulunutta aikaa, sairauksien lukumäärää
ja FAC-kävelyluokitusta. Aineiston analysointiin käytettiin SPSS-ohjelman GEE
(Generalized Estimation Equation)-analyysimenetelmää.
Kuntoutuksen alussa todettu hyvä kävelykyky FAC-luokituksen mukaan säilyi vuoden kuntoutusintervention
aikana sekä avo- että laitoskuntoutusryhmissä. Avokuntoutusryhmässä naiset
paransivat kävelynopeuttaan selvästi miehiä enemmän (p<0.05) Alkutilanteen korkea ikä vaikutti
miesten kävelynopeuden muutokseen siten, että mitä korkeampi ikä oli, sitä pienempi oli
kävelynopeuden parantuminen vuoden seurannan aikana (p<0.05). Lisäksi havaittiin, että mitä
vähemmän sairastumisesta oli kulunut aikaa ennen intervention aloitusta, sitä suurempi oli sekä
FSQ:n että BBC:n pistemäärän muutos miehillä ja naisilla. Runsas sairauksien lukumäärä alkutilanteessa
vaikutti heikentävästi naisten kävelynopeuden muutokseen vuoden aikana
(p<0.05).
Tämän tutkielman tulosten mukaan aika aivoverenkiertohäiriöön sairastumisesta vaikuttaa toimintakyvyn
muutokseen, joten kuntoutuksen nopea aloitus on toimintakyvyn palautumisen
kannalta AVH-potilaalle keskeistä.
Stroke is one of the most remarkable diseasegroups in Finland and in the whole world. When
the amount of aging population is increasing the number of strokes will also become frequent.
Stroke causes permanent functional disabilities. In addition to developing acute care it would
be important to develop also rehabilitation to guarantee the possible functional ability and quality
of life. The purpose of this study was to figure out factors which could impact the change
of functional ability during a one-year lasting rehabilitation intervention.
In this study data from Social Insurance Institution’s TehKev –research project 2008 – 2013
was used for the part of weight-reliefed walking rehabilitation. Participants of this study consisted
of outpatients (n=37) and inpatients (n=113). Participants were 68 – 85 years old and
they had had a stroke 3 to 36 months before the start of the rehabilitation. The assessment
methods of functional ability were 10 meters walking test, Functional Status Questionnaire
(FSQ) and Berg Balance Scale (BBC). Predictive factors of functional ability’s change was to
estimate the meaning of gender, age when of the stroke, time which had past from the stroke,
the amount of comorbidities and Functional Ambulation Classification (FAC). Data was analyzed
with SPSS-programs Generalized Estimation Equations –analyzing system.
If walking ability was good in measured by FAC in the baseline it stayed like that during the
one year intervention in both out- and inpatient groups. Women in the outpatient group improved
their walking speed clearly more than men in the outpatient group (p<0.05). High age in
the baseline impacted the walking speed of men hence the higher the age, the lower the improvement
of walking speed during the one year follow-up. Moreover it was noticed that less time
from the stroke before the intervention had an improving effect on the score of FSQ and BBC
for both women and men. A substantial amount of comorbidities in the baseline had a decreasing
effect to women’s change of walking speed during the one year follow-up (p<0.05).
Outcomes of this study demonstrate that time from a stroke impacts the change of functional
ability, and thus it is essential for recovery after a stroke that rehabilitation is started rapidly.
|
|---|