Rossiâ posle Putina – kakoj ona možet byt’? kritičeskij diskurs-analiz stat’i Sergeâ Aleksašenko ” Čto budet? Kak nam obustroit’ Rossiû?”

Venäjän politiikka ja käyttäytyminen muuttuivat nopeasti ja radikaalisti 2010 -luvulla. Maan tapahtumat ja toimenpiteet ovat olleet näkyvästi esillä mediassa, ja monia spekulaatioita on esitetty tulevista suurista muutoksista Venäjän hallinnossa. Kandidaatintutkielmani aiheena on Eho Moskvyn verkko...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Peltonen, Risto
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Bachelor's thesis
Language:rus
Published: 2015
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/46304
Description
Summary:Venäjän politiikka ja käyttäytyminen muuttuivat nopeasti ja radikaalisti 2010 -luvulla. Maan tapahtumat ja toimenpiteet ovat olleet näkyvästi esillä mediassa, ja monia spekulaatioita on esitetty tulevista suurista muutoksista Venäjän hallinnossa. Kandidaatintutkielmani aiheena on Eho Moskvyn verkkosivuilla 7.10.2014 julkaistu Sergei Aleksashenkon (s. 1959) blogikirjoitus. Artikkelin kirjoittaja on taloustieteilijä, joka toimi merkittävissä tehtävissä Venäjän hallinnossa vuoteen 2012 saakka. Pyrin vastaamaan kysymykseen, minkälaisen representaation kirjoittaja tuottaa tilanteesta, kun Venäjän federaation presidentti Vladimir Putin väistyy maan johdosta. Työn teoreettisena pohjana ja metodina on kriittinen diskurssianalyysi, jonka avulla tarkastelen tutkittavaa kirjoitusta normatiivisesta näkökulmasta ja asetun alistettujen ihmisten puolelle. Tutkimuksen konteksti on Venäjän nykyinen poliittinen tilanne, johon liittyviä taustatietoja esitetään työssä lyhyesti. Tutkimuksessa tarkastelen kahta diskurssia. Ensimmäisessä diskurssissa korostuu kirjoittajan arvosteleva asenne Putinin hallintoa kohtaan. Lausevalinnoilla sekä käyttämällä metaforia ja kiertoilmauksia kirjoittaja luo uhkakuvia, jotka liittyvät Putinin valtakauden päättymiseen. Erityisesti kirjoituksessa korostuu uskottavan seuraajan puute tulevaksi valtionpäämieheksi. Toisessa diskurssissa kirjoittaja argumentoi, miten hallinto tulisi järjestää Putinin jälkeen. Keskeisinä ehdotuksina ovat Venäjän perustuslain korjaaminen ja hallinnon hajauttaminen. Analyysi paljastaa kirjoittajan toiveen, että Venäjä kulkisi kohti yhteiskuntaa, jota länsimaissa kutsutaan kansalaisyhteiskunnaksi. Toistaiseksi tämänsuuntaiset tavoitteet ovat epäonnistuneet Venäjän historiassa.