| Summary: | Tässä tutkimuksessa tarkastellaan puhtauspalvelualalla toimivan suuren organisaation
esimiesten käsityksiä työssä oppimisesta. Tutkimusaineisto kerättiin lomakekyselyn ja
teemahaastatteluiden avulla. Lomakekyselyyn vastasivat kaikki kohdeorganisaation
siivoustyön esimiehet, yhteensä 26 henkilöä. Lomakekyselyn jälkeen haastateltiin
kahdeksaa esimiestä. Tutkimushaastatteluissa esimiehiltä kysyttiin, mitä työssä
oppiminen heidän näkökulmastaan on, miten se ilmenee ja mitkä tekijät edesauttavat tai
estävät sitä. Haastatteluaineisto analysoitiin fenomenografian menetelmien avulla.
Työssä oppimista ei ole aiemmin tutkittu puhtauspalvelualan esimiesten
käsitysten kautta. Siksi tämä tutkimus laajentaa työssä oppimisen tutkimuksen kenttää
aikuiskasvatustieteen näkökulmasta. Tutkimus vahvistaa tieteenalalla vallitsevaa
käsitystä siitä, että työssä oppiminen on ymmärrettävä laajasti.
Esimiehet sekä heidän alaisensa työskentelevät kohdeorganisaatiossa, jota
johdetaan poliittisten päätösten ja numeroiden valossa. Jatkuvat muutokset kuuluvat
suuren organisaation arkeen, joka muodostuu monista työyhteisöistä, jotka ovat
moniammatillisia ja -kulttuurisia.
Esimiehet kokivat työssä oppimisen määrittämisen haasteelliseksi. He
kokivat työssä oppimisen kuitenkin välttämättömäksi osaksi modernia siivoustyötä,
jonka keskiössä on puhtauden tuottaminen nykymenetelmiä ja teknologiaa hyödyntäen.
He tunnistivat työssä oppimisen ilmenemismuotoja sekä sitä edistäviä ja estäviä
tekijöitä.
Tutkimusaineiston perusteella organisaatiossa tulisi selkeyttää
toimenkuvien määrityksiä, toimintaohjeita sekä organisaatiotason työssä
oppimistavoitteita, jotka antavat suunnan organisaation toiminnalle ja siten tukisivat sen
päämäärätietoista toimintaa ja työssä oppimista. Organisaatiossa hyödynnetään työhön
perehdytystä, opastusta sekä henkilöstön koulutusta työssä oppimisen tukemisessa.
Tämän tutkimuksen löydösten siirrettävyys puhtauspalvelualan muihin
suuriin organisaatioihin on varsin suuri, sillä niissä olevien organisaatiorakenteiden
ansiosta työssä oppimisen suuntaan voi vaikuttaa jossain määrin selkeillä työn ja työssä
oppimisen tavoitteilla. Niitä tulisi voida mitata yksiselitteisiä mittareita käyttäen, joita ei
organisaatiossa vielä ollut käytössä. Lukujen valossa johtaminen ei edistä työssä
oppimista vaan alaisten työn sisällön ymmärtäminen, rakentavan palautteen ja kiitoksen
antaminen ajallaan tukevat innostavan työilmapiirin rakentumista ja työssä oppimisen
toteutumista. Näiden tutkimustulosten valossa laitoshuoltajien käsitysten tutkiminen
työssä oppimisesta voisi olla tärkeä jatkotutkimusaihe. Olisi mielenkiintoista antaa ääni
heille, joita niin harvoin tieteellisessä tutkimuksessa haastatellaan.
|
|---|