Välineellinen järki Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen piilo-opetussuunnitelmassa

Suojanen, Lauri. VÄLINEELLINEN JÄRKI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON OPETTAJANKOULUTUKSEN (PIILO-)OPETUSSUUNNITELMASSA. Opettajankoulutuslaitoksen Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos, 2015. 111 sivua. Julkaisematon Tutkielmassani tarkasteltiin opettajankoulutuksen mahdolli...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Suojanen, Lauri
Muut tekijät: Kasvatustieteiden tiedekunta, Faculty of Education, Opettajankoulutuslaitos, Department of Teacher Education, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2015
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/46287
Kuvaus
Yhteenveto:Suojanen, Lauri. VÄLINEELLINEN JÄRKI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON OPETTAJANKOULUTUKSEN (PIILO-)OPETUSSUUNNITELMASSA. Opettajankoulutuslaitoksen Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos, 2015. 111 sivua. Julkaisematon Tutkielmassani tarkasteltiin opettajankoulutuksen mahdollisia institutionaalisia puutteita opintonsa keskeyttäneiden tai pääaineensa vaihtaneiden näkökulmasta. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla opettajankoulutuksen opiskelijajoukon oletettua kriittisempää joukkoa, koulutuksessa opiskelunsa jo syystä tai toisesta lopettaneita henkilöitä. Haastattelut toteutettiin neljän henkilön syvällisenä teemahaastatteluna. Pyrkimyksenä oli saada esille mahdollisimman erilaisia puheenvuoroja ja siten myös moninaisia teemoja. Toiseksi aineistoksi valikoitui opettajankoulutuksen julkilausumana opettajankoulutuksen opetussuunnitelma. Tarkoituksena oli selvittää virallisen opetussuunnitelman ja haastatteluaineiston edustaman koetun opetussuunnitelman välinen suhde ja paljastaa mahdollisia ristiriitoja. Haastattelussa esille nousseita teemoja tarkasteltiin Bourdieun symbolisen väkivallan teorian, sekä Horkheimerin kriittisen teorian käsitteiden kautta. Aineistosta löytyi paljon yhteneviä teemoja teoriataustani kanssa. Haastateltuni ottivat esille sellaisia asioita kuin opiskelujen pinnallisuus, kritiikittömyys ja opiskeluissa välitettävän tiedon ylhäältä päin annettu luonne. Heidän mukaansa tieto painotti opetusmenetelmiä, heidän itsensä kaipaaman teoreettisemman, laaja-alaisesti asioita pohtivan akateemisen tiedon kustannuksella. Tästä löydettiin vastaavuus Horkheimerin julki tuomaan subjektiivisen tiedon määritelmään, jota hänen kriittinen teoriansa vastustaa. Opetussuunnitelman luonne oli tämän löydön kanssa ristiriitainen korostaen pitkälti objektiivisen tiedon mukaista ajattelun kehittämistä. Kun tämä opettajankoulutuksen harjoittama opetusmenetelmäkeskeinen tiedon luonne otettiin haastateltujen kertomuksissa yhdeksi keskeiseksi tekijäksi heidän lopettamispäätöksensä kehittymiselle, löydettiin yhteys myös Bourdieun symbolisen väkivallan teorialle, jota opettajankoulutuslaitoksen tässä tapauksessa nähtiin haastateltujani kohtaan harjoittavan. Johtopäätöksissä pohdittiin löytynyttä yhteyttä opintonsa keskeyttäneiden ja opettajankoulutuksen suosiman metodiikkatiedon välillä suhteessa ristiriitaisuuteen opetussuunnitelman kanssa. Kun opettajankoulutuslaitoksen tämän tutkimuksen valossa nähtiin ajavan ulos haastattelujoukkoni kaltaisia syvällisempään ja kriittisempään ajatteluun taipuvaisia opiskelijoita, voidaan sen vaikutukset niin tulevaisuuden opettajakuntaan, kuin opettajankoulutuksen toiminnan kehittämiseenkin nähdä olevan selkeät.