| Yhteenveto: | Tutkielmassani tarkastelen suomenkielisten yliopisto-opiskelijoiden kirjoitelmien
nominilausekkeita. Selvitän, kuinka yliopisto-opiskelijat hallitsevat nominilausekkeiden
referenssikategoriat ja artikkelit Eurooppalaisen viitekehyksen (EVK) eri taitotasoilla ruotsin
ja englannin kielessä. Otan selvää, mitkä referenssikategoriat ja artikkelit ovat vaikeita tai
vastaavasti helppoja käyttää oikein EVK-tasoilla ja onko taitotasojen välillä tunnistettavissa
tietty oppimispolku. Lisäksi tutkin mahdollisia samankaltaisuuksia ja eroja
referenssikategorioissa ja artikkeleissa ruotsin ja englannin kielten välillä.
Tutkielmani aineisto koostuu yliopisto-opiskelijoiden kirjoittamista 120 kirjoitelmasta, joista
60 on ruotsin- ja 60 englanninkielisiä. Jokainen kirjoitelma on arvioitu EVK-taitokuvaimien
periaatteita hyödyntäen siten, että ruotsin kielen aineisto sisältää taitotasot A2−B2 ja
englannin aineisto taitotasot B1−C1. Lähestyn tutkimusongelmaa nominilausekkeen
semanttisesta näkökulmasta, ja metodina on performanssianalyysin funktio-muoto -analyysi.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sekä ruotsin- että englanninkielen oppijat pitivät
geneerisiä ja epämääräisiä referenssikategorioita helpompina käyttää kuin määräisiä
referenssejä. Artikkeleista selvästi helpoin oli nolla-artikkeli, ja määräisen ja epämääräisen
artikkelin käyttö tuotti enemmän ongelmia taitotasosta riippumatta. Nominilausekkeen
kompleksisuusaste vaikutti vain vähän artikkelien hallintaan. Analyysin perusteella
referenssien ja artikkelien hallinnan tendenssit pysyivät suhteellisen samoina siirryttäessä
taitotasolta toiselle, minkä takia selkeää oppimispolkua näille osa-alueille on EVK-tasoilta
vaikea erottaa. On kuitenkin selvää, että referenssien ja artikkelien käyttö kehittyi siirryttäessä
tasolta toiselle. Ruotsin ja englannin kielen vertailuanalyysi puolestaan osoitti, että kyseisten
kielten referenssien ja artikkelien käytön tendenssit ovat suurimmaksi osaksi samanlaisia,
vaikka eroja löytyi pienemmistä yksityiskohdista. Yleisesti voin todeta, että yliopistoopiskelijat
hallitsevat ruotsin ja englannin referenssikategoriat ja artikkelit suhteellisen hyvin
taitotasosta riippumatta.
|
|---|