| Summary: | Tutkimuksessa tarkasteltiin sivistyksen käsitettä modernin ihmisen kasvussa. Ensiksi
kuvataan sitä, mitä tässä työssä tarkoitetaan modernilla maailman-, yhteiskunnan- ja
ihmiskuvalla. Kuvauksen alkupuoli painottuu sekä maailman- että yhteiskuntakuvan
tarkasteluun, joka liitetään modernin ihmisen maailmassa olemiseen. Loppupuolella
tarkennetaan ihmiskuvan analyysia ja tuodaan esille Charles Taylorin (1931-) kautta niitä
moderniin hermeneuttiseen ihmiskuvaan liittyviä jännitteitä, jotka haastavat modernin
käsityksen sivistyksestä. Toisessa pääluvussa esitellään filosofisen hermeneutiikan tapaa
tutkia sivistystä modernin ihmisen kasvussa, jossa ytimenä on ihmisen ymmärtävä ja
tulkitseva suhde maailmaan. Tämän jälkeen esitellään pedagogisen toiminnan pääkäsitteitä,
joita ovat kasvatus, sosialisaatio ja identiteetti. Nämä käsitteet ovat yhteydessä sivistyksen
tulkintaan.
Tutkimuksen painopisteenä on käsitehistoriallinen tarkastelu eli siinä selvitetään
saksankielisen Bildung-käsitteen historiallisia juuria nojaten esimerkiksi Schillerin,
Herderin, von Humboldtin ja Hegelin käsityksiin. Esille nostetaan muun muassa sellaisia
ajattelijoita, joilla on vahvat yhtymäkohdat Taylorin esittämiin modernin ihmiskuvan
mahdollisiin muotoiluihin ja ratkaisuihin. Lisäksi tuodaan esiin taustalla vaikuttavat
perinteet, joita ovat antiikin paideia ja cultura animi sekä teologinen imago Dei -oppi.
Näiden esittelyjen jälkeen esitellään modernin sivistyksen pääpiirteitä, jossa olennaisena
näkökulmina ovat esimerkiksi kysymykset ihmiseksi tulemisesta ja ihmisyyden
vaalimisesta ja kyvystä järkevään itsemääräämiseen. Lopuksi esitellään Hans-Georg
Gadamerin (1900-2002) filosofiaa soveltaen mahdollinen tapa ymmärtää sivistysprosessi
horisonttien sulautumisena ja dialogisuutena. Ihmisen sivistymisen mahdollisuus on
tahdikkaasti suoritetuissa sivistyksellisissä dialogeissa. Työn keskeisenä loppupäätelmänä
on, että sivistys on enemmän kuin pelkkää tietojen ja taitojen omaksumista tai oikeiden
vastausten hakemista. Sivistyksessä on ennen kaikkea kysymys ihmiseksi kasvamisesta ja
ihmisyyden jalostamisesta. Tutkielman liitteenä on suomentamani Gadamerin Warheit und
Methode -teoksen alaluku Bildung, jonka suomentamisen avusta kiitän saksan kielen
lisensiaatti Sointu Lehtistä.
|
|---|