Rockmusiikin sukupuolittuneisuuden taustatekijät naisten marginaalisuus rockin instrumentalisteina

Teoreettisen tutkielmani tarkoituksena on aiempia tutkimuksia hyväksi käyttäen eritellä rockmusiikin sukupuolittuneisuuden taustatekijöitä, ja pohtia samalla, miksi naisten asema rockmusiikin instrumentalisteina on hyvin marginaalinen. Sukupuolittuneisuuden taustatekijät jaoin kuuteen eri osa-alue...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Uusitalo, Milka
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Department of Music, Art and Culture Studies, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Bachelor's thesis
Language:fin
Published: 2015
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/46205
Description
Summary:Teoreettisen tutkielmani tarkoituksena on aiempia tutkimuksia hyväksi käyttäen eritellä rockmusiikin sukupuolittuneisuuden taustatekijöitä, ja pohtia samalla, miksi naisten asema rockmusiikin instrumentalisteina on hyvin marginaalinen. Sukupuolittuneisuuden taustatekijät jaoin kuuteen eri osa-alueeseen. Historiallisiksi populaarimusiikin sukupuolittuneisuuden tekijöiksi osoittautuivat muun muassa naisten musiikillisen koulutuksen vähyys, sukupuoliroolit ja niiden pitkäaikainen vaikutus ja rockdiskurssin sopimattomuus feminiinisyysdiskurssiin, sekä roolimallien puute. Kulttuuriset tekijät viittaavat länsimaisen kulttuurin patriarkaalisuuteen ja sen muodostumiseen, sekä siihen, että eri kulttuureissa feminiinisyys ja maskuliinisuus määritellään eri tavoin. Biologisiin sukupuolittuneisuuden tekijöihin luokittelin mm. naisen fyysisen heikkouden suhteessa miehiin, sukupuoliroolien biologisen perustan sekä lasten saamisen. Sosiaalisiin tekijöihin linkittyivät ympäristön suhtautuminen naisten rockin soittoon, niin kannustavat kuin rajoittavatkin tekijät. Lisäksi instrumenttivalinnan merkityksellisyys rockinsoittoharrastuksen aloittamisessa oli vaikuttava tekijä. Psykologisista tekijöistä käsittelin tyttöjen musiikillista minäkäsitystä sekä harjoittelumotivaatiota. Minäkäsityksen todettiin koulumusiikissa olevan hyvä, mutta rockinsoittoharrastuksessa ilmeni ongelmia. Musiikillisia tekijöitä ovat mm. rockmusiikin soundin maskuliinisuus, musiikin feminiinit ja maskuliiniset piirteet, sekä se tosiasia, että naisten soittamassa rockissa huomio kiinnittyy useimmin muualle kuin itse musiikkiin, jolloin arvostusta musiikillisista kyvyistä ei synny. Lähteiden kesken löytyi paljon samankaltaisia syitä rockin sukupuolittuneisuudelle ja naisten marginaaliselle osuudelle rockin kentällä. Myös ristiriitaisuuksia löytyi, joista merkittävin biologia-sosiologia vastakkainasettelun piiristä sukupuolittuneisuuden syiden kentällä. Lisää tutkimusta vaaditaan rockin sukupuolittuneisuuden tilanteesta suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa.