| Summary: | TIIVISTELMÄ:
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisena erään viidennen luokan oppilaat kokivat
kouluviihtyvyytensä ja mitkä muutokset tekisivät koulusta täydellisen. Oleellisena kysymyksenä
esitettiin, mitkä tekijät lisäävät tai vähentävät koettua kouluviihtyvyyttä. Peruste tutkimukselle
ovat aiemmat huonoa kouluviihtyvyyttä osoittavat tutkimukset. Kouluviihtyvyyttä kartoitettiin
tässä tutkimuksessa unelmakoulun ajatuksen kautta; oppilaalle annettiin tehtäväksi kirjoittaa tai
piirtää unelmakoulu paperille, jonka perusteella toteutettiin haastattelu. Unelmakoulun ohella
tutkimuksessa paneuduttiin viihtymättömyyden syihin ja koulukiusaamiseen. Tutkimuksen
linjauksena oli tutkia oppilaiden kaverisuhteita, ryhmään kuulumista ja sen ulkopuolelle
jäämistä sekä opettajan vaikutusta kouluviihtyvyydelle.
Laadullinen tutkimus toteutettiin fenomenologisen tutkimustradition periaatteiden mukaisesti.
Aineistonkeruun metodina käytettiin unelmakoululuonnoksen ohella puolistrukturoitua
teemahaastattelua, joka toteutettiin harkinnanvaraista otantaa käyttämällä. Luokittelin 15
oppilaan litteroidun aineiston sekä löydösten että aiemmin asettamieni kiinnostuksen kohteiden
pohjalta. Fenomenologisen sisällönanalyysin kautta aineistosta muodostettiin oleellisimpia
teemoja, joiden perusteella tulokset etenevät oppilaiden esittämässä tärkeysjärjestyksessä.
Tutkimustuloksissa keskeisimpänä löydöksenä oli oppilaiden halu tulla kuulluksi. Kuulluksi
tulemisen alaluokiksi muodostuivat toiveet koulupäivien toiminnallisuuden ja vaihtelun
lisäämisestä sekä kokemus oppilaan vaikutusmahdollisuuksista. Toinen löydös oli ryhmään
kuulumisen tärkeys. Yksin oleminen tai yksinäisyys ymmärrettiin tutkimusjoukon vastauksissa
subjektiivisesti. Kolmanneksi oppilaat kertoivat kiusaamisen vaikuttavan oleellisesti
kouluviihtyvyyteen ja sen tapahtuvan usein opettajan huomaamatta. Viimeisenä esille tuli
opettajan toiminnan vaikutus, jossa on ymmärrettävä, että opettaja joko lisäsi tai vähensi koettua
kouluviihtyvyyttä. Unelmakoulussa tärkeää olisi hyväksynnän ja tasavertaisuuden kokemuksen
saaminen sekä muilta oppilailta että opettajalta, turvallisuuden kokemus sekä ulkopuolisuuden
tunteen puuttuminen.
Tutkimus tehtiin tarpeesta selvittää, mikä saisi oppilaan viihtymään paremmin koulussa ja
tuottaa lisäymmärrystä asioista, jotka toimivat kouluviihtyvyyden estäjinä.
|
|---|