| Summary: | Tämä tutkielma käsittelee sukupuolen rakentumista oppikoulujen koulukurissa 1800–1900-
lukujen vaihteessa. Lähdeaineistona on käytetty Tampereen suomalaisen tyttökoulun, Kuopion
suomalaisen yhteiskoulun ja Jyväskylän lyseon rangaistuskirjoja ja opettajankokousten
pöytäkirjoja. Lisäksi tutkimuksessa on tarkasteltu koulujen matrikkeliteoksia ja koulukuria
määritellyttä lainsäädäntöä. Menetelmänä on ollut kvantitatiivinen vertailumenetelmä, ja
sukupuolen rakentumista on tarkasteltu gender-teorian sekä sukupuolieron näkökulmasta.
Lisäksi tutkimuksessa on huomioitu intersektionaalisuuden käsite.
Lukuun ottamatta Tampereen suomalaista tyttökoulua, oli tutkituissa oppikouluissa
vuosisatojen vaihteessa yleisin rangaistusmuoto jälki-istunto. Jälki-istunnon rankaisevuus
perustui eristämiseen, joka nousi merkittäväksi kuritusmenetelmäksi, kun kouluissa luovuttiin
ruumiillisen kurin käytöstä. Koulujen kurissa näkyi 1700-luvun lopulla rangaistuskäytänteisiin
tullut tarkoituksenmukaisuus, sekä yleistynyt valvonnan merkityksen korostuminen.
Oppikoulujen oppilaista rikkeitä tekivät ennen kaikkea pojat. Rikenimikkeenä oli usein
vilkkaus tai vallattomuus, jotka olivat tekoina näkyviä ja äänekkäitä. Tyttöjen tekemien
rikkeiden osuus oli jopa marginaalinen. Tyttöjen vähäisissä sääntöjen vastaisissa teoissa
korostuivat huolimattomuus ja epärehellisyys, jotka olivat tekoina hiljaisempia. Koulujen
kurissa rakentuikin toisaalta äänekästä, ja toisaalta hiljaista sukupuolta. Kurissa rakentuneeseen
sukupuoleen vaikuttivat ne yhteiskunnalliset tehtävät ja tehtäviin liitetyt oletukset, joihin tyttöjä
ja poikia kasvatettiin.
Oppikouluissa näkyi yhteiskunnassa meneillään ollut modernisaatio. Sen myötä
oppikoulunkäynti sallittiin myös naisilta ja alemmilta yhteiskuntaluokilta. Aiemmin oppikoulut
olivat olleet lähinnä ylempien säätyjen poikien kouluja. Muutos ei tapahtunut ongelmitta.
Oppikouluissa ankarimmat rangaistukset saivat rikkeitä tehneistä oppilaista ne, joiden kohdalla
risteytyi useampi yksilöä marginalisoiva kategoria. Käytännössä tämä tarkoitti
työväenluokkaisten tyttöjen saamia verrattain ankarampia rangaistuksia. Etenkin ylempiin
yhteiskuntaluokkiin kuuluneet pojat selvisivät sen sijaan huomattavasti vähemmällä.
|
|---|