| Yhteenveto: | Suomalaisissa yksityisissä riippumattomissa tuotantoyhtiöissä tapahtuvan liiketoiminnan arvo Suomessa on Aku
Alasen laskelmien mukaan noin puoli prosenttia bruttokansantuotteesta ja hiukan alle puoli prosenttia kaikista
työllisistä. Tilastokeskuksen tietokannasta poimittiin kyselyyn yritykset, jotka olivat ilmoittaneet toimialoikseen
audiovisuaalisen alan toimialat ja joiden vuotuinen liikevaihto oli yli satatuhatta euroa ja henkilöstö oli yksi tai
enemmän.
Vuonna 2010 kyselyyn vastasi 65 yritystä, joka oli 29 % kyselyyn valituista yrityksistä. Vastanneet edustivat
29 % valittujen yritysten liikevaihdosta ja 16 % valittujen yritysten henkilöstöstä.
Vuonna 2011 kyselyyn vastasi 63 yritystä, joka oli 27 % kyselyyn valituista yrityksistä. Vastanneet edustivat noin 35 % valittujen yritysten liikevaihdosta ja niiden henkilöstö noin 22 % valittujen yritysten henkilöstöstä.
Toimialakartoitus
Pro gradu käsittelee tilannetta suomalaisella audiovisuaalisella alalla vuosina 2010–2011. Toimialakartoituksessa kysyttiin yritysten henkilöstöstä: vakituisessa, määräaikaisessa työsuhteessa olevista ja
freelancereista. Liikevaihtotietojen lisäksi yrityksiä pyydettiin kertomaan tärkeimmät toimialat, kotimaiset ja
ulkomaiset alihankkijat, asiakkaat ja tukijat sekä muut ulkomailla käytetyt palvelut. Yrityksiltä kysyttiin myös,
mitä tukimuotoja alalta puuttuu ja millaisia ovat niiden tulevaisuuden haasteet.
Audiovisuaalisen alan sääntely
Audiovisuaalisen alan sääntely lähtee Euroopan unionin suurten lainsäädännöllisten linjojen pohjalta ja päätyy
jäsenvaltioiden linjauksiin ja strategisiin toimenpiteisiin. Suomalainen audiovisuaalisen alan sääntely ja hallinto
ovat hajallaan eri ministeriöissä: esimerkiksi liikenne‐ ja viestintäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä
työ- ja elinkeinoministeriö vastaavat omilta osiltaan alan hallinnoinnista. Lainsäädännöllinen tilanne on vuodelta 2012.
|
|---|