| Summary: | Graafiset salasanat ovat lupaava vaihtoehto alfanumeeriselle autentikaatiolle.
Älypuhelinten ja muiden korkea resoluutioisten kosketusnäytöllisten laitteiden
määrä on kasvussa ja alfanumeeriset salasanat ovat kehitetty alun perin
näppäimistölle syötettäviksi. Tarkkuutta vaativa kirjoittaminen ei tällöin ole
välttämättä käyttäjälle kaikkein mielekkäintä. Graafisia ja alfanumeerisia
salasanoja on tutkittu muistin toiminnan sekä käytettävyyden näkökulmasta.
Tutkielma on tehty kirjallisuuden pohjalta käyttäen apuna erilaisia tieteellisia
julkaisuja sisältäviä tietokantoja, kuten IEE Explore ja ACM Digital Library -
tietokantoja.
Tutkielman tarkoituksena oli kuvata ja tutkia tieteellisten artikkeleiden avulla
alfanumeeristen ja graafisten salasanojen muistamista sekä käytettävyyttä, sekä
löytää hyviä ja huonoja puolia salasanojen käyttäjille. Tutkimuksessa havaittiin,
että graafisten salasanojen muistaminen on yleensä helpompaa kuin
alfanumeeristen salasanojen. Kuitenkin käyttäjän oma sisäinen motivaatio on
useimmin esteenä kunnolliselle salasanan käytölle.
Graphical passwords are a promising substitute to alphanumeric authentication.
While the amount of high resolution touchscreen hand held devices is rising,
the alphanumeric password was originally developed for a keyboard.
Authentication process demands great precision and it may not be the most
convenient way for the user. In this thesis, alphanumerical and graphical
passwords are discussed in terms of memorability and convenience and how
does convenience effect with memorability. Thesis is based on a literature
review conducted trough academic article databases such as IEEE Explore and
ACM Digital Library.
Among the principle findings of this research is that graphical authentication is
more easy to remember than alphanumeric authentication. However, the
suprising finding was how much the convenience of the authentication scheme
effects the motivation of using a decent password.
|
|---|