"A century of vampiric lust" representation of women and power in Bram Stoker's Dracula (1897) and Francis Ford Coppola's film adaptation (1992)

Bram Stokerin vuonna 1897 julkaistua Draculaa pidetään nykyään yhtenä kirjallisuuden klassikkoteoksena, ja sen sisältämää symbolismia sekä viktoriaanisen aikakauden kuvausta on analysoitu kirjallisuudentutkimuksen piirissä toistuvasti. On kuitenkin huomattava, että Draculasta on tehty lukemattomia f...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Rissanen, Niko
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:eng
Julkaistu: 2015
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/46071
Kuvaus
Yhteenveto:Bram Stokerin vuonna 1897 julkaistua Draculaa pidetään nykyään yhtenä kirjallisuuden klassikkoteoksena, ja sen sisältämää symbolismia sekä viktoriaanisen aikakauden kuvausta on analysoitu kirjallisuudentutkimuksen piirissä toistuvasti. On kuitenkin huomattava, että Draculasta on tehty lukemattomia filmatisointeja, jotka kaikki välittävät uudenlaisia representaatioita ja muovaavat alkuperäistä myyttiä. Näitä elokuva-adaptaatioita on tutkittu huomattavasti vähemmän kuin Stokerin alkuperäistä teosta. Tämä tutkimus käyttää lähteenään sekä alkuperäistä Bram Stokerin romaania että Francis Ford Coppolan ohjaamaa filmatisointia (1992), ja se pyrkii tutkimaan eroja representaatioissa näiden kahden teoksen välillä. Tarkemmin tutkimus keskittyy vastaamaan kysymykseen minkälaisia eroja löytyy teoksien naispuolisten päähenkilöiden representaatioissa sekä heidän auktoriteettisuhteissa miespuolisiin henkilöihin. Tutkimus tähtää sekä erittelemään näitä eroja että pohtimaan niiden taustalla olevia syitä. Tutkielman aineisto analysoitiin kriittisen diskurssianalyysin metodein. Erityisesti tutkimuksessa kiinnittettiin huomiota nais- ja mieshenkilöiden valtasuhteisiin Foucaultilaisen lähestymistavan keinoin. Tulokset paljastivat teoksien välillä selviä eroja naispuolisten henkilöiden representaatioissa sekä valtasuhteissa. Filmatisoinnissa naishenkilöillä todettiin olevan huomattavasti enemmän valtaa kuin alkuperäisteoksessa. Heitä kuvattiin myös paljon itsenäisempinä sekä tasa-arvoisempina mieshenkilöiden kanssa.