| Yhteenveto: | Televisiouutisten kerronta kiihtyy jatkuvasti. Tutkielmani tavoitteena oli selvittää, miten yleisöt ymmärtävät televisiouutisten nopeutuneita muotoja. Muodostin tutkielmassani kaksi tutkimusryhmää, jotka koostuivat 10–91 -vuotiaista keskisuomalaisista uutisten katsojista. Ryhmät katsoivat erimittaiset uutislähetykset, jotka sisälsivät samoja uutisaiheita. Ensimmäinen ryhmä näki kymmenen minuutin uutislähetyksen. Toinen ryhmä näki lähetyksen, jonka kesto oli kolme minuuttia. Ryhmät vastasivat heti katsomisen jälkeen lomakkeella, mitä he ymmärsivät uutislähetyksestä. Palasin seuraavana päivänä kysymään samoilta katsojaryhmiltä, mitä he muistavat edellispäivänä katsotusta uutislähetyksestä.
Tulokset kertovat, että pidemmän uutislähetyksen nähneet katsojat pystyivät kertomaan tutkimusuutisesta useammin, kuin lyhyen uutislähetyksen nähnyt ryhmä. Pitkän uutisen katsonut ryhmä muisti enemmän tutkimusuutisesta myös seuraavana päivänä. Tutkielmani erittelee tulosten pohjalta myös tekijöitä, jotka edistivät uutisten ymmärtämistä. Esimerkiksi koulutustausta ja kiinnostus tutkittavaan uutiseen vaikuttivat positiivisesti muistamiseen tutkielmassani.
Uutisia tehdään katsojille. Uutisten sisältöjen ymmärtämistä ei voi kuitenkaan mitata katsojaluvuilla tai klikkauksien määrällä. Tutkielmani perusteella uutisten sisällöntuotannon tulisi keskittyä kysymään ennemmin ”kuinka moni katsoja ymmärsi uutiset?” kuin ”kuinka monta katsojaa uutisilla oli?”.
|
|---|