| Summary: | Tämän fenomenologisen pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli kuvata ja ymmärtää lonkan tekonivelleikkauksen läpikäyneiden henkilöiden omakohtaisia kokemuksia ja niiden merkityksiä kotona selviytymisestä kolmen kuukauden kuluttua leikkauksesta. Suomessa tehdään vuosittain 7 500 lonkan tekonivelleikkausta ja väestön ikääntyessä leikkausten määrät tulevat lisääntymään. Fysioterapialla on keskeinen osuus lonkan tekonivelleikatun kuntoutusprosessissa. Tämän vuoksi fysioterapian vaikuttavuuden selvittäminen on perusteltua ja tutkimuksissa on tarpeellista ottaa huomioon myös lonkan tekonivelleikkauksen läpikäyneiden henkilöiden omat kokemukset. Tutkimustuloksista saadun tiedon avulla lisätään ymmärrystä lonkan tekonivelleikkauksen jälkeisestä kotona selviytymisestä potilaan itsensä kokemana ja tietoa voidaan hyödyntää lonkan tekonivelleikatun fysioterapian hoitokäytänteissä edistämään lonkan tekonivelleikatun kotona selviytymistä.
Tutkimukseen osallistui viisi elektiivisen lonkan tekonivelleikkauksen läpikäynyttä henkilöä. Tutkimustehtävinä oli selvittää miten kotona selviytyminen koettiin, minkälaisia merkityksiä kokemuksista nousi esiin ja mikä oli olennaista kotona selviytymisessä lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla osallistujia ensin kolmen viikon ja uudestaan kolmen kuukauden kuluttua lonkan tekonivelleikkauksesta. Haastattelut litteroitiin ja tekstiaineistoa syntyi 144 A4 sivua. Aineiston analyysissa käytettiin fenomenologista tutkimusmenetelmää soveltaen Giorgin kehittämää aineiston merkitysanalyysia.
Tutkimuksen tulosten mukaan lonkan tekonivelleikkauksen jälkeisestä kotona selviytymisestä nousi esiin neljä olennaista merkitystä. Erilaisten tukiverkostojen tärkeä merkitys tuli esiin selkeimmin. Kivuttomuuden myötä lisääntyvä toimintakyky koettiin helpotuksena ja se antoi voimaa toiveikkaaseen tulevaisuuden suunnitteluun. Merkittävää kuitenkin oli, että puutteelliseksi koettu tieto aktiivisuutta edistävästä toiminnasta ei mahdollistanut turvallista ja tarkoituksenmukaista toimintakyvyn lisääntymistä lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen parhaalla mahdollisella tavalla. Huomionarvoista oli, että lonkan tekonivelleikkauksen jälkeisessä kotona selviytymisessä oli merkittäviä yksilöllisiä eroavaisuuksia. Tutkimuksen tuloksista saatua tietoa voidaan hyödyntää siten, että fysioterapian suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen kehitetään toimintakykyä tukevaa ohjausta sekä otetaan huomioon yksilöllisyys ja kokonaisvaltaisuus, sillä ne ovat avainasemassa edistämässä kotona selviytymistä lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen.
The purpose of this phenomenological master´s thesis was to describe and understand personal experiences and their significance in coping at home, as experienced by those who had undergone total hip replacement surgery. The survey was carried out three months after the surgery. In Finland, 7 500 total hip replacement surgeries are performed every year. With the aging population, the operation rate will increase in the future. Physiotherapy has a central role in the post-surgical rehabilitation process. Therefore, it is important to determine the effectiveness of physiotherapy and it is also necessary to consider patients´ individual experiences. The answers to the survey presented in this thesis will increase the understanding of coping at home experienced by those who had undergone total hip replacement. The information obtained can be further used to promote the clinical practices of physiotherapy to improve coping at home after hip replacement surgery.
The participants of this study included five patients that had undergone an elective total hip replacement surgery. The aims of the research were to clarify how coping at home was experienced, what kind of meanings of the experiences emerged and what was essential at coping at home after hip replacement surgery. The research material was collected by interviewing the participants first at three weeks and once again at three months after the surgery. The interviews were transcribed to text material consisting of 144 pages. The research material was analyzed by applying the phenomenological analysis method developed by Giorgi.
The results of this study revealed four significant aspects in associated with coping at home after total hip replacement surgery. Various support networks emerged as the most significant aspect. Analgesia and, consequently, increasing functional capacity was seen as a relief and it also empowered the patients for a hopeful future planning. A significant finding of the study was that activity promoting information, which was considered incomplete, did not promote the best possible safe and appropriate increase in activity after hip replacement surgery. This study also clearly revealed that there are great individual differences in coping at home after a total hip replacement surgery. The results of this study can be utilized when designing, executing and estimating physiotherapy by developing the guidance that promotes the activity level after hip replacement surgery. In addition, the results of this study suggest to better take into account the individual and overall situation. These are key factors that contribute to coping at home after hip repalcement surgery.
|
|---|