| Yhteenveto: | Tutkimukseni tavoitteena oli tutkia, kuinka erisnimet, kollektiiviset substantiivit ja
kvantitatiiviset sanat taipuvat kongruenssissa ja onko olemassa yhdenmukaisuutta tai sääntöä
taivutuksessa ryhmien sisällä ja/tai välillä. Tutkin myös ruotsinruotsin ja suomenruotsin eroa
taivutuksessa.
Valitsin jokaista sanaryhmää kohden neljä sanaa muutamin poikkeuksin, joita etsin
Korpen/Språkbanken tietokannoista. Valitsin ruotsalaisen sekä suomenruotsalaisen lehtien
tietokannat ja etsin niistä predikatiivilauseita, joissa esiintyy kongruenssitaivuttamista. Jokaista
sanaa kohden etsin kymmenen lausetta, mikäli tietokannasta löytyi niin paljon. Kokosin
taulukkoihin, kuinka monta en-, ett- ja monikollista, eli utrum- neutrum- ja plural-sanaa
aineistossa esiintyi. Tutkin löytyikö sanojen kongruenssitaivuttamisessa yleisyyksiä,
eroavaisuuksia tai kaavoja ryhmien sisällä ja verrattuna muihin ryhmiin. Tutkin myös
suomenruotsin ja ruotsinruotsin yhtäläisyyksiä ja eroja. Tuloksia analysoin kvalitatiivisesti,
mutta annan myös numeerista tietoa taivutusmuodoista.
Tulokset osoittivat, että kongruenssitaivuttaminen on vaihtelevaa ryhmien välillä. Jokaisella
pääryhmällä (erisnimet, kollektiiviset substantiivit ja kvantitatiiviset sanat) oli eri
taivutusmuoto, jota ilmeni eniten: erisnimet taipuivat eniten neutrum-muodossa, kollektiiviset
substantiivit utrum-muodossa ja määrälliset sanat monikkomuodossa. Erisnimiä taivutettiin
vähiten utrum-muodossa, tosin muutama muoto esiintyi jalkapallojoukkueiden yhteydessä.
Kollektiiviset substantiivit eivät taipuneet ollenkaan neutrum-muodossa. Kvantitatiiviset sanat
taipuivat vaihdellen. Niiltä osin, kun suomenruotsin sanoja sain tarpeeksi koottua kasaan, sain
tulokseksi, että ne eroavat ruotsinruotsista tietyissä tapauksissa erisnimien ja kollektiivisten
substantiivien osalta. Oli odotettavissa, että ryhmät taipuvat em. tavoin. Tosin kvantitatiivisten
sanojen kieliopillinen muoto noudattaa useimmiten utrum-muotoa, vaikka taivutus tapahtuu
eniten monikkomuodossa.
Osa sanoista taipui täysin samalla tavalla sekä suomenruotsalaisessa että ruotsalaisessa
lehdessä, joten silloin voin aineiston puitteissa tuloksena todeta, että kongruenssitaivuttaminen
oli säännönmukaista
|
|---|