"Minun mielestäni hän on täällä oppimassa suomen kieltä" maahanmuuttajalapsen oman äidinkielen kuuluminen päiväkodissa

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää lastentarhanopettajien käsityksiä maahanmuuttajalapsen oman äidinkielen merkityksestä päiväkotiympäristössä. Ilmiötä lähestyttiin neljän teeman kautta. Ensin aihetta pohjustettiin ottamalla selvää, miten monikulttuurisuus ymmärretään päiväkodissa. Toiseksi halutt...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijät: Kirves, Tiina, Linberg, Inka
Muut tekijät: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:fin
Julkaistu: 2015
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/45874
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkimuksen tavoitteena on selvittää lastentarhanopettajien käsityksiä maahanmuuttajalapsen oman äidinkielen merkityksestä päiväkotiympäristössä. Ilmiötä lähestyttiin neljän teeman kautta. Ensin aihetta pohjustettiin ottamalla selvää, miten monikulttuurisuus ymmärretään päiväkodissa. Toiseksi haluttiin tarkastella maahanmuuttajalapsen oikeuksien ja niihin liittyvien linjausten toteutumista omaan äidinkieleen. Kolmannessa teemassa kartoitettiin oman äidinkielen merkitystä maahanmuuttajalapselle. Näiden lisäksi haluttiin selvittää, miten maahanmuuttajalapsen omaa äidinkieltä tuetaan, kannustetaan ja rajoitetaan. Tämän laadullisen tutkimuksen aineisto on kerätty puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Tutkimukseen haastateltiin kahdeksaa lastentarhanopettajaa viidestä eri päiväkodista Espoosta (4) ja Salosta (4). Haastattelut äänitettiin ja litteroitiin. Tutkimus noudattaa fenomenografista tutkimusotetta. Aineiston analyysissä käytettiin abduktiivista menetelmää. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että maahanmuuttajalapsen oman äidinkielen tukeminen päiväkodissa koetaan haastavaksi. Oman äidinkielen tukeminen tunnistettiin kuitenkin päiväkodin tehtäväksi, mutta sen vahvistaminen jäi usein kodin vastuulle. Suomen kielen vahvistaminen katsottiin ensisijaisesti päiväkodin tehtäväksi. Oman äidinkielen tukemista rajoittavia tekijöitä päiväkodissa olivat pääasiassa yhteisten käytäntöjen puuttuminen arvot ja asenteet, sekä resurssien vähäisyys.