| Summary: | Tutkin Aamulehden Särkänniemi-aiheisissa lehtijutuissa ilmenevää suhtautumista kielellisen tekstianalyysin avulla suhtautumisen teoriaa hyödyntäen. Suhtautumisen teoria (appraisal theory) on systeemis-funktionaalisen kieliteorian piiriin kuuluva teoria, joka kategorisoi suh-tautumista jakaen sen asennoitumiseen, moniäänisyyteen ja asteittaisuuteen. Asennoituminen jakautuu tunteisiin, inhimillisen toiminnan arvottamiseen ja asia-arvottamiseen. Olen rajannut Särkänniemi-aiheiset lehtijutut ajallisesti ja aiheen mukaan vuoden 2013 lippu-tuoteuudistuksesta kertoviin ja vuoden 2014 delfinaariokeskustelusta kertoviin. Mukana ai-neistossa on uutisia, kolumneja, kommentteja ja pilapiirroksia.
Lipputuoteuutisoinnissa keskitytään Särkänniemen arvottamiseen asiana: tuotteena, jolla on hinta. Särkänniemeä arvotetaan uutisoinnissa kalliiksi ja joustamattomaksi. Dialogia laajen-netaan Särkänniemen toimitusjohtajan äänellä, ja lisäksi vastineina on muita ääniä, jotka kuuluvat esimerkiksi asiakkaille. Lipputuotekeskustelun loppupuolella arvottaminen muuttuu enemmän Särkänniemen arvottamiseksi inhimillisenä toimijana kyvykkyyden perusteella. Tällöin kalliiden lipputuotteiden sijaan aletaan puhua hinnoittelussa tapahtuneista virheistä, joiden taustalla on inhimillinen toiminta.
Delfinaarion lakkauttamistavoitteista virinnyt keskustelu on lipputuotekeskustelua moniääni-sempää, sillä siinä viitataan Särkänniemen ja kaupunginvaltuutettujen lisäksi monenlaisiin toimijoihin, kuten yhdistyksiin ja viranomaisiin. Keskustelussa Särkänniemeä arvotetaan lähinnä inhimillisenä toimijana, joka on delfiineistä vastuussa. Delfinaariokeskustelussa suh-tautumisen kohteet jakautuvat paljon, ja myös esimerkiksi delfinaarion vastustajia arvotetaan kyvykkyyden perusteella, kun aihetta käsitellään komiikan keinoin. Oman näkökulmansa tutkimukseen tuo keskustelunaiheena olevien delfiinien arvottaminen, sillä niihin suhtaudu-taan välillä inhimillisenä toimijana ja välillä tuotteena. Myös delfiinien inhimillistämisen perusteita käsitellään aineistossa, ja välillä inhimillistäminen nähdään koomisena.
|
|---|