Sosioemotionaalisten taitojen tukeminen sosiodraamaan perustuvassa lasten toiminnallisessa pienryhmässä

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin lasten sosioemotionaalisten taitojen kehittymistä lasten toiminnallisessa pienryhmässä. Pienryhmään kuului seitsemän (7) lasta ja sen toiminta perustui sovellettuun sosiodraamaan. Sosioemotionaalisten taitojen alueelta tarkasteltaviksi taidoiksi määrittyivät las...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Kajander, Suvi, Veltheim, Katariina
Other Authors: Kasvatustieteiden tiedekunta, Faculty of Education, Opettajankoulutuslaitos, Department of Teacher Education, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2012
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/45802
Description
Summary:Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin lasten sosioemotionaalisten taitojen kehittymistä lasten toiminnallisessa pienryhmässä. Pienryhmään kuului seitsemän (7) lasta ja sen toiminta perustui sovellettuun sosiodraamaan. Sosioemotionaalisten taitojen alueelta tarkasteltaviksi taidoiksi määrittyivät lasten kehitystarpeiden mukaan itsesäätely, tunteiden säätely, omien tunteiden tunnistaminen sekä empatiataito. Lisäksi selvitimme siirtyvätkö ryhmässä opitut taidot ryhmän ulkopuolelle kouluympäristöön ja miksi ryhmään osallistuneet lapset hyötyivät ryhmän toiminnasta eri tavoin. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, joka sisälsi toimintatutkimuksen piirteitä. Osallistuimme pienryhmään apuohjaajina samanaikaisesti havainnoiden lasten toimintaa. Keräsimme tutkimusaineiston haastattelemalla ryhmän ohjaajaa jokaisen kokoontumiskerran jälkeen ja koko projektin loputtua sekä toimintaan osallistuneiden lasten luokanopettajia projektin jälkeen. Analysoimme litteroidun aineiston sisällönanalyysin keinoin ja tyypittelimme lasten prosessit neljäksi prosessityypiksi, joita ovat ”edistynyt” (1 lapsi), ”aaltoileva” (3 lasta), ”keskeneräinen” (2 lasta) sekä ”edistymätön” (1 lapsi) prosessi. Tutkimustulokset osoittivat, että lasten kehitys ryhmässä oli hyvin vaihtelevaa. Lähes kaikilla lapsilla oli havaittavissa sosioemotionaalisten taitojen oppimista pienryhmässä ja joillakin lapsista nämä myönteiset muutokset näkyivät luokanopettajien mukaan myös luokkatilanteissa ja välitunneilla. Tulokset osoittivat kuitenkin, että toiminnasta hyötyminen edellyttää kohtuullista sosioemotionaalisten taitojen lähtötasoa. Ryhmässä ainoa ”edistymättömän” prosessityypin lapsi tuli ryhmään sosioemotionaalisten taitojen kannalta kaikkein hankalimmasta lähtökohdasta. Eritasoiseen hyötymiseen vaikuttivat heidän lähtötilanteensa ohella ryhmän muut lapset, heidän kykynsä luottaa aikuiseen sekä ryhmässä saadut positiiviset kokemukset. Tutkimustuloksiamme on haastavaa yleistää, sillä jo tämän pienen ryhmän kohdalla huomasimme lasten kehityksen olevan hyvin yksilöllistä. Lisäksi lasten kehitykseen vaikuttavat monet niin ulkoiset kuin sisäisetkin seikat, kuten kotitausta, temperamentti ja sosiaaliset suhteet. Tulevina opettajina meidän oli kuitenkin tärkeää saada tietoa erilaisista sosioemotionaalisen kehityksen tukimuodoista, joista sovellettu sosiodraama voi olla yksi.