| Summary: | Tässä tutkielmassa selvitän diskurssianalyysin avulla, miten maahanmuuttajia representoidaan eli millaista kuvaa
heistä luodaan vihreiden kansanedustaja Osmo Soininvaaran PISA 12 -tuloksia käsittelevässä blogitekstissä ja sen
kommenteissa. Maahanmuuttajat ovat Suomessa verrattain uusi ja koko ajan kasvava väestöryhmä, joten on varsin
mielenkiintoista selvittää, miten tätä uutta väestöryhmää representoidaan.
Joulukuussa 2013 julkaistuista PISA 12 -tuloksista käytiin mediassa laajaa keskustelua Suomen heikentyneiden
testitulosten takia. Media ei kuitenkaan juuri käsitellyt aihetta näkökulmasta, jonka Osmo Soininvaara nostaa blogissaan
esille: Vaikuttiko näytteen valinta Suomen heikentyneisiin PISA-tuloksiin? PISA 2012 -tutkimukseen valittiin
ensimmäistä kertaa mukaan kaikki Suomen koulut, joissa oli tutkimuksen teon aikaan vähintään viisi maahanmuuttajataustaista
oppilasta. Tutkimuksen otos erosi siis aiemmista tutkimuksista.
Tutkimuskysymykseni on: Millaista representaatiota maahanmuuttajista rakennetaan Osmo Soininvaaran blogitekstissä
ja sen kommenteissa? Etsin vastauksia tutkimuskysymykseeni seuraavien alakysymysten avulla: Mitä sanavalintoja
blogitekstissä ja kommenteissa käytetään? Millaisia arvottavia ilmauksia blogitekstistä ja kommenteista löytyy?
Diskurssianalyysin avulla muodostin Soininvaaran blogitekstistä ja sen kommenteista neljä erilaista maahanmuuttajadiskurssia.
Nämä diskurssit ovat: maahanmuuttajat pedagogisena haasteena ja uhkana, maahanmuuttajat köyhinä
lähiöasukkeina, maahanmuuttajat kyvykkäinä oppijoina ja puolustava suhtautuminen maahanmuuttajiin.
Aineiston vallitsevimmassa diskurssissa maahanmuuttajat nähdään pedagogisena haasteena ja uhkana. Tähän diskurssiin
kuuluvia kommentteja on aineistossa eniten. Vallitsevan diskurssin kanssa vuoropuhelussa on useimmiten
maahanmuuttajia puolustava diskurssi. Kommenttiketju rakentuu monessa kohtaa aineistoa näiden kahden diskurssin
vuoropuhelulle. Kaksi muuta muodostettua diskurssia pääsevät aineistossa ääneen vaihtelevasti.
Maahanmuuttajista rakennetaan aineistossa siis sekä positiivista että negatiivista representaatiota. Toisaalta maahanmuuttajat
nähdään vajavaisen kielitaitonsa takia haasteena ja uhkana kantaväestön oppimiselle ja koulujen yleiselle
tasolle, toisaalta taas kantaväestön kanssa samanarvoisina ja yhtäläiset oppimisvalmiudet omaavina koululaisina.
Heidät kuvataan myös köyhiksi ja heikosti koulussa pärjääviksi lähiöasukeiksi, mutta samalla myös kyvykkäiksi
oppijoiksi.
|
|---|