Henkilöstökoulutuksen koettu laatu

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kehittää henkilöstökoulutuksen laatumalli ja vastata tutkimuskysymykseen ”mitä on henkilöstökoulutuksen laatu”. Empiirisen tapaustutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla seitsemältä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin järjestämän Ikääntyneiden kunto...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Seppänen, Sinna
Other Authors: Jyväskylä University School of Business and Economics, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, Taloustieteet, Business and Economics, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2015
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/45754
Description
Summary:Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kehittää henkilöstökoulutuksen laatumalli ja vastata tutkimuskysymykseen ”mitä on henkilöstökoulutuksen laatu”. Empiirisen tapaustutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla seitsemältä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin järjestämän Ikääntyneiden kuntoutuksen erityisosaajakoulutukseen osallistujalta. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla kirjallisuuden pohjalta kehitetyn henkilöstökoulutuksen laatumallin osatekijöiden mukaisesti. Tässä mallissa henkilöstökoulutuksen laatu muodostuu osallistujien odotuksista, kokemuksista ja koulutuksen vaikuttavuudesta. Empirian perusteella muokattiin kirjallisuuden perusteella luotua henkilöstökoulutuksen laatumallia vastaamaan tutkimuksen tuloksia käyttämällä mallien yhteensovittamista. Johtopäätöksenä tämän tutkimuksen tuloksista esitetään henkilöstökoulutuksen laatumalli, missä kokemukset ja koettu vaikuttavuus muodostavat henkilöstökoulutuksen koetun laadun prosessinomaisesti. Kokemuksissa korostuivat koettu maine, viestintä, osallistumispäätös, koulutuksen sisältö, kouluttajien asiantuntemus ja koulutusmenetelmät, järjestelyt, kuormittavuus ja tuki. Koettu vaikuttavuus puolestaan muodostui opituista tiedoista ja taidoista, tarpeisiin vastaamisesta, soveltamisesta työssä, tiedon jakamisesta ja muutoksista työnkuvassa. Laadun tärkeimmät tekijät ovat tämän tutkimuksen perusteella kouluttajat, sisältö, uusin tutkimustieto, käytännönläheisyys, käytäntöön siirrettävyys ja koulutuksen motivoivuus. Tutkimuksessa kehitettyä henkilöstökoulutuksen koetun laadun mallia voi soveltaa henkilöstökoulutusten suunnittelussa ja koulutusprosessin sujuvoittamisessa. Tutkimus valottaa myös koulutuksen siirtymistä käytäntöön ja tiedon jakamista henkilöstökoulutuksen jälkeen, sekä kuinka näitä voidaan koulutuksen yhteydessä hyödyntää tehokkaasti. Tutkimuksen perusteella henkilöstökoulutuksen laadulla on positiivinen yhteys koulutuksen siirtymiseen käytäntöön ja tiedon jakamiseen. Lisätutkimusta edellisistä tarvitaan syy-yhteyksien selvittämiseksi.