Maakunnallinen riita- ja rikosasioiden sovittelu sovittelijoiden kokemana

Tiivistelmä MERVI MÄNNISTÖ: Maakunnallinen rikos- ja riita-asioiden sovittelu sovittelijoiden kokemana Pro gradu tutkielma, 79 sivua, 1 liite 1 sivu Sosiaalityö, Jyväskylän yliopisto yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Kevät 2015 Ohjaaja: Elina Virokannas Tämä Pro gradu -tutkielma käsittele...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Männistö, Mervi
Muut tekijät: Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2015
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/45750
Kuvaus
Yhteenveto:Tiivistelmä MERVI MÄNNISTÖ: Maakunnallinen rikos- ja riita-asioiden sovittelu sovittelijoiden kokemana Pro gradu tutkielma, 79 sivua, 1 liite 1 sivu Sosiaalityö, Jyväskylän yliopisto yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Kevät 2015 Ohjaaja: Elina Virokannas Tämä Pro gradu -tutkielma käsittelee maakunnallista rikos- ja riita-asioiden sovittelua. Sovittelu ymmärretään laaja-alaisena toimintana. Tutkimukseni tuottaa tietoa käytännöstä eli sovittelijoiden kokemuksista suuressa yksikössä ja maakunnissa tehtävästä työstä. Tutkielman aineisto kerättiin fokusryhmähaastatteluilla ja analysoitiin sisällönanalyysillä. Haastateltavat valittiin tutkielmaan sillä perusteella, että heillä oli käytännön kokemusta sovittelusta. Fokusryhmähaastatteluihin osallistui 13 henkilöä. Kokemusten tarkastelun kautta tutkielmassa käsitellään sovittelun filosofiaa, sovittelun käytäntöä maakunnallisena toimintamuotona, vapaaehtoisuutta ja sovittelun asemaa sekä näkemystä sovittelun sijainnista. Toimijoiden kokemukset maakunnallisesta sovittelusta olivat pääasiallisesti kaikilla myönteisiä. Sovittelijat katsoivat, että restoratiivisuus on toiminnan perusta ja filosofia, maakunnallinen sovittelu on toimivaa, vapaaehtoisuus on suuri voimavara sovittelussa ja sovittelu elää ajan hengessä. Tutkielmani tuo uutta tietoa ja näkemystä sovittelijoilta ja osoittaa, että toiminta on juurtunut käytäntöön maakunnissa tehtävänä toimintana. Sovittelijoiden kuuleminen on tärkeää ja toiminta on kasvanut sovittelun aloittamisen jälkeen. Sovittelu muuttuu edelleen ja uutta lakia valmistellaan, johon liittyy hallinnollisia uudistuksia. AVAINSANAT: sovittelu, maakunta, restoratiivisuus, yhdenvertaisuus, vuorovaikutus ja byrokratia.