| Summary: | Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia suomalaisten kaksikielisten perheiden kirjanlukutilanteita. Kielinä perheissä ovat suomi ja ruotsi. Kiinnostuksen pääasiallisina kohteina ovat vanhempien ja lasten kielenkäyttö, lukutilanteiden rakentuminen, lasten osallistaminen lukutilanteessa ja kieleen liittyvät keskustelut lukuhetken aikana.
Tutkielman aineisto on kerätty Jyväskylän yliopiston Child2ling-tutkimusprojektin yhteydessä. Projektissa tutkitaan kaksikielisiä perheitä kolmella eri paikkakunnalla Suomessa, ja tutkimusta tehdään monitahoisin menetelmin. Tässä tutkielmassa käytetty aineisto sisältää viiden perheen itse videokuvaamia kirjanlukutilanteita, jotka tutkimustyöntekijät ovat litteroineet valmiiksi käytettäviksi teksteiksi. Tutkielman aineiston analyysissä on käytetty sisällönanalyysiä kriittisdiskursiivistä analyysimetodia apuna käyttäen. Kyseessä on kvalitatiivinen tapaustutkimus, joten tutkielma ei pyri muodostamaan yleistyksiä, vaan tarjoamaan uuden näkökulman kaksikielisten arkeen Suomessa.
Aineistosta kävi ilmi muun muassa, että perheissä kielenkäyttö on usein hyvin loogista - vanhemmat käyttävät useimmiten kukin yhtä kieltä kerrallaan, ja lapset ymmärtävät sekä puhuvat kulloinkin käytettyä kieltä. Muutamassa tilanteessa oli kuitenkin lasten osalta havaittavissa kielten sekoittamista tai vain toisen kielen käyttöä tilanteessa, jossa molemmat kielistä olivat käytössä. Lasten osallistamista lukutilanteissa tapahtui erilaisilla tavoilla, jotka on tuloksia pohdittaessa jaettu seuraavasti: 1) kirja (ja lukurytmi) aktivoivina elementteinä, 2) valmistavat keskustelut kertomuksen sisällöstä ja 3) esilukeminen. Kaikissa lukuhetkissä osallistamista ei tapahtunut, ja syitä tähän on käsitelty tutkielman tulos- ja analyysiosiossa. Haastavaa oli arvioida lukuhetkien ajankohtaa sekä löytää tilanteita, joissa olisi ollut eksplisiittisesti havainnoitavissa kielellisiä keskusteluja, mutta tutkielma tarjoaa näihinkin muutaman esimerkin.
|
|---|