| Yhteenveto: | Tutkimuksessa tarkastellaan ihmisten kokemassa hyvinvoinnissa tapahtuneita muutoksia Euroopan talouskriisin aikana. Lisäksi tarkastellaan hyvinvointiin yhteydessä olevia tekijöitä ja erityisesti sosiaalisen pääoman vaikutusta. Tavoitteena on myös arvioida tässä käytettävän mittarin yhteiskuntapoliittista relevanssia.
Tutkimuksen aineistona toimivat edustavat kyselyaineistot kymmenestä Euroopan maasta vuosilta 2006, 2010 ja 2012. Aineisto on kahden vuoden välein tehtävä kysely ja sen avulla pyritään selvittämään eurooppalaisten asenteita ja arvostuksia. Keskeinen vertailu tapahtuu vuoden 2006 ja 2012 välillä. Analyysit toteutetaan lineaarisen regression, kaksisuuntaisen varianssianalyysin ja kovarianssianalyysien kautta.
Tuloksissa havaittiin, että kriisin vaikutukset ovat jakautuneet epätasaisesti Euroopassa. Negatiiviset muutokset havaittiin Espanjassa, Irlannissa ja Kyproksella. Selvät positiiviset muutokset havaittiin Saksassa ja Portugalissa ei-työttömien osalta. Muissa tarkastelluissa maissa muutokset olivat lievästi positiivisia. Negatiivisten muutosten maissa vaikutukset olivat jakautuneet epätasaisesti ikäryhmien ja koulutusasteen suhteen. Näiden maiden yli 66-vuotiailla ei ollut havaittavissa negatiivisia muutoksia hyvinvoinnissa. Myöskään korkeakoulutetuilla ei havaittu negatiivisia hyvinvointimuutoksia. Sosiaalisella pääomalla havaittiin positiivinen yhteys hyvinvointiin, mutta selitysvoima ei ollut yhtä suuri kuin taloudellisilla ja terveydellisillä tekijöillä. Lisäksi työn merkittävä rooli hyvinvoinnissa sai tukea tuloksissa.
Tuloksista päätellen kriisin hoidossa käytetyt politiikat ovat saattaneet voimistaa vaikutuksia. Tulokset myös herättivät kysymyksiä käytetyn indikaattorin tehosta keskeisenä yhteiskuntapolitiikan tavoitteena, sillä useimpien maiden suhteen havaittavia muutoksia ei ollut. Lopulta kriisin vaikutukset ihmisten kokemaan hyvinvointiin ovat olleet varsin maltillisia Euroopassa, mutta alueelliset erot ovat kasvaneet.
|
|---|