| Summary: | Tämä tutkielma käsittelee moraalisten ja esteettisten arvostelmien suhdetta taiteessa
keskittyen kolmeen kohtuulliseksi teoriaksi katsottuun näkemykseen: Noël Carrollin
kohtuulliseen moralismiin, Berys Gautin etikismiin sekä Andersonin ja Deanin
kohtuulliseen autonomismiin. Tarkoitukseni on selvittää, millä tavalla kukin näistä
teoreetikoista näkee taiteen moraalin ja estetiikan suhteen. Tutkimuskysymyksessäni
haluan ottaa selvää, onko taiteessa sekä moraalisia että esteettisiä arvostelmia ja
vaikuttavatko nämä toisiinsa.
Ennen siirtymistä varsinaisiin kohtuullisiin teorioihin pohjustan aihetta selvittämällä,
kuinka taiteen moraaliin ja estetiikkaan on suhtauduttu historian kuluessa ja miten
taidefilosofiassa ollaan päädytty nykyaikaisiin ajattelumalleihin. Käsittelen myös
pintapuolisesti radikaalia autonomismia ja radikaalia moralismia, joiden välimaastoon
kohtuulliset teoriat sijoitetaan. Tutkielman keskiössä on kuitenkin kolme keskenään
dialogia käyvää kohtuullista teoriaa.
Tutkielman lopussa johtopäätökseni on, että taiteessa on sekä moraalisia että esteettisiä
arvostelmia, mutta en pääse varsinaiseen loppupäätelmään siitä, vaikuttavatko nämä
arvostelmat toisiinsa vai eivät. Sen sijaan nostan esille, kuinka ongelmallista on, että
tutkimani teoreetikot käsittelevät taiteen moraalin ja estetiikan suhdetta antamatta
täsmällistä selitystä siitä, kuinka ylipäänsä ymmärtävät käsitteet taide, moraali ja
estetiikka.
|
|---|