| Summary: | Tässä pro gradu-tutkielmassa käsitellään jääkiekkoilijoiden työperäistä, kansainvälistä liikkuvuutta ja kieliresursseja. Tutkielma on koottu kolmen teemahaastattelun ympärille, jotka käytiin kahden suomalaisen jääkiekkoilijan sekä yhden suomalaisen jääkiekkovalmentajan kanssa Sveitsissä vuoden 2014 tammikuussa. Haastateltavat toimivat haastattelujen aikana jääkiekon parissa Sveitsin NLA-liigassa. Tutkielman näkökulmaksi rajautui siis suomalaisiin jääkiekkotoimijoihin Sveitsissä. Haastattelujen toteuttamiseen sain rahallista avustusta SVFF-yhdistykseltä Sveitsistä. Haastattelut käytiin suomeksi. Aineisto käsiteltiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Kiinnostus aiheeseen syntyi tehdessäni työharjoittelua Sveitsissä ja paneutuessani syvemmin maan maahanmuuttopolitiikkaan. Kieliaspekti tuli mukaan, kun työskentelin Itävallassa maahanmuuttajavoittoisella työpaikalla ja pohdin kielitaidon merkitystä työpaikoilla. Suomeen opintojen pariin palattuani esitin ajatukseni ohjaajalleni, joka ehdotti em. aiheiden yhdistämistä ja tutkimista jääkiekon näkökulmasta. Jääkiekko on yhtä lailla työyhteisö kuin mikä tahansa muukin, mutta kaikki jääkiekkoon kuuluva tieto on julkista, mikä helpottaa alan tutkimista pintaa syvemmältä.
Aineistosta nousi esiin samanlaisia teemoja kuin taustakirjallisuudessakin, ainakin mitä pelaajiin tulee. Valmentajista oli saatavilla vähemmän aiempaa tutkimusta. Jääkiekkotoimijat muuttavat sinne, missä on työtä tarjolla. Perheellä on kuitenkin suuri merkitys tässä asiassa, ja se voi vaikuttaa ratkaisevastikin pelaajan uuteen sijaintiin. Kielitaidolla on enemmän merkitystä valmentajan osalta verrattuna pelaajiin: pelaajilla on suppeampi sanavarasto opittavana uudella kielellä, mutta valmentajalla on suuremmat paineet saada asiansa selväksi pelaajille.
Kritisoitavaa löytyy aineiston yksipuolisuudesta: otos on melko suppea, ja vertailukohtia löytyy vain kahden jääkiekkoilijan sekä yhden valmentajan välillä. Toinen jääkiekkovalmentaja olisi avannut aihetta lisää tältä kantilta. Lisäksi haastateltavani olivat jääkiekonpeluu-uransa lopettelevia (tai jo valmentamiseen siirtyneitä) yksilöitä, minkä vuoksi olisi ollut mielekästä haastatella myös nuorempia pelaajia. Resurssien puuttuessa tämä ei kuitenkaan ollut mahdollista. Myös aineiston sukupuolipainotteisuus näkyy tuloksissa. Tulevaisuudessa tutkimusta liikkuvuuden ja kielitaidon näkökulmasta olisi mielekästä tehdä myös jääkiekkoilevien naisten kohdalla.
|
|---|